Hei Vieras



NHL-keskustelua
Aloittaja Lumpy
51 Vastauksia    21498 Lukukerrat
Lumpy
  • Tila:
    Poissa
    Viestejä:
    1419
    Vihjeitä
    2179
     
     
    Palautus
    102.68%
    Tuotto
    52.00
    Panostus (ka.)
    0.89
     
     
    Tykkäykset:
    318
NHL-keskustelua
https://www.vastaveto.com/nhl-2014-2015-kausi-kaynnistyy/

NNyt kun yleisurheilukausi on ohi ja talvilajeihinkin on aikaa pari kuukautta, niin ajattelin tässä välissä avata ketjun yhdelle mielenkiinnon kohteelleni.

Mietin, että jos joku avaa ketjun yleisesti NHL:ää koskien niin en kehtaa sitä tällaisella sotkea.

Tämä ei tule palvelemaan ketään vedonlyönnin saralla, mutta ei ole keneltäkään poiskaan. Tekee hyvää vain, että foorumilla on muutakin kuin kertoimia, todennäköisyyksiä ja yksiköitä.

Itse tykkään selata NHL-tilastoja ja varmaan täälläkin aika monen aamu alkaa vanhalla kunnon Ylen teksti-tv:n sivuilla 235, 236 ja 256, jos ei sitten muuten ole valvonut yön kierrosta.

Käyn tilastoja läpi kaikkien kansalaisuuksien, mutta erikseen myös suomalaisten osalta, jotka olen kopioinut surutta täältä: https://www.nhl-tilastot.com/

Jos yritetään ajatella pelaajien kantilta, niin eivät varmaankaan valehtele pätkääkään puhuessaan joukkueen menestyksestä oman sijaan, mutta itse olen aina ajatellut, että kyllä – varsinkin kovilla maalintekijöillä on kiinnostusta tilastoihin. Esimerkiksi uskoakseni Teemun hienot otteet olivat yksi syy, joka ajoi Jagrin – kaiken NHL:ssä voittaneen takaisin Pohjois-Amerikkaan. Ei suurin tai ehkä toiseksi suurinkaan, mutta jossain määrin.

Jenkit ovat ahkeria juuri eri tilastojen perään. Baseball on ehkä sellainen laji, josta pystytään tilastoimaan liki kaikkea mitä vain ikinä voi kuvitella, mutta ei jääkiekkokaan aivan huono ole.

Jos nyt katsotaan alkuun mitä ensi kaudella voisi runkosarjassa käytännössä tapahtua pelaajien osalta historiatilastoissa.

Runkosarjaottelut:

11   Alex Delvecchio   1550
12   Johnny Bucyk   1540
13   Brendan Shanahan   1524
14   Steve Yzerman   1514
15   Mike Modano   1499
16   Phil Housley   1495
17   Wayne Gretzky   1487
18   Rod Brind'Amour   1484
19   Doug Gilmour   1474
20   Jaromir Jagr   1473

Jagr pelasi menneellä kaudella 82:n ottelun runkosarjan, joten hyvällä onnella ja ilman lepuutuksia mahdollisuuksia 11:nnelle sijalle. Lidas olisi lukumäärällä 1564 sijalla kymmenen, mutta sinne ei ole tietenkään edes teoriassa asiaa.

Joskushan on nähty tilanteita, että joku pelaaja on pelannut enemmän otteluita mitä yhdelle joukkueelle on merkitty runkosarjaan – on se sitten ollut 82 tai 84 ottelua. Tämän mahdollistaa tietenkin se, että a) pelaaja pysyy koko kauden terveenä b) siirtyy kesken kauden joukkueeseen, jolla on siirtohetkellä vähemmän otteluita pelattuina kuin pelaajan aiemmin edustamalla seuralla.

Maalit:

3   Brett Hull   741
4   Marcel Dionne   731
5   Phil Esposito   717
6   Mike Gartner   708
7   Jaromir Jagr   705

36:tä maalia matkaa Hullin lukemille. Käytännössä mahdotonta. Myös Dionnen numeroihin yltäminen vaatisi nappikauden, mutta viides sija on ehdottomasti tavoiteltavissa.

Muista nykypelaajista seurantaan voi ottaa myös vaikkapa Iginlan (560) ja Hossan (464).

Syötöt:

6   Adam Oates   1079
7   Steve Yzerman   1063
8   Jaromir Jagr   1050

Kukapa muukaan listalle kuin #68? Tuttu näky: Joko hehtaarin kokoinen perse edellä pakitus maalille tai laidassa muiden nöyryyttämistä puoli minuuttia ja sitten upea syöttö maalintekijälle.

Joe Thornton on syöttöpisteissä 24:s. Sharksissa on ollut vähän kiistaa veteraanien kanssa ja jossain määrin epäselvyyksiäkin oli, että missä Jumbo Joe edes lopulta pelaa. Muistan pari kautta takaperin seuranneeni, että kuinka pitkään Teemu sinnittelee syötöissä Thorntonin edellä – yllättävän pitkään sinnitteli. Sitten kuului vihellys ja nyt eroa onkin jo - hyvä ettei sadan syötön verran. Ja ero on tietenkin vain kasvamaan päin.

Niin ne Thorntonin syötöt: 852. Tällä hetkellä tasoissa Flyersin vanhan kunnon harvahampaan Bobby Clarken kanssa. Jos pelihuumori ja terveys riittävät niin 900. syötön rajan ei pitäisi olla mikään vuori kiivettäväksi kaudella 2014-2015.

Pisteet:

4   Ron Francis   1798
5   Marcel Dionne   1771
6   Steve Yzerman   1755
6   Jaromir Jagr   1755

Stevie Y on tässäkin sarakkeessa Jagsin ensimmäinen kohde, joskin melko turha edes mainita. Sijoitus top-3:een vaatisi lisää pelivuosia. Tuskinpa Jagr arvasi tai osasi edes kuvitella Venäjälle lähdettyään mihin joukkoon vielä nousisi NHL:n puolella tai miten kovalla tasolla pelaisi vielä 42-vuotiaana. Kirjassa Vuosituhannen Tähdet (v. 2000) Jagr muuten mainitsee, että ura laitetaan pakettiin 38-vuotiaana. Valehtelija.

Joe Thornton (1194). Jarome Iginla (1167),  Daniel Alfredsson (1157).

Tuhannen pisteen kerhoon saataneen: Marian Hossa, Patrick Elias sekä Martin St. Louis.

Jäähyminuuttien osalta ei ole oikein ollut seurattavaa listan kärkipäässä sitten Shanahanin ja Brad Mayn lopetettua. Joskin ensiksi mainittu on kaikille vielä tuttu nimi aihetta läheltä liipaten, kurinpidon tiimoilta. Ja Maynkin nimi on noussut kesän mittaan esille tapaus Bertuzzi - Moore johdosta.

Chris Neil onkin oikeastaan ainoa nimi, joka kolkuttelee kohti isoja jäähyminuutteja ja pientä listasijoitusta. Neilissa on potentiaalia 200:n rangaistusminuutin ylittäjäksi, joten sijoitus voi hyvinkin nousta nykyisestä 41:stä jopa viisitoista pykälää.

Muuta:

Ylivoimamaalien kärki saa Teemun (3:s) lopetettua jäädä rauhaan ties kuinka moneksi vuodeksi. Uraansa jatkavista Jagr on tällä hetkellä sijalla 16:sta, mutta tuskin tulee petraamaan kovinkaan montaa sijaa.

Alivoimalla tehdyissä maaleissa saa myös kärki odotella haastajiaan. Hossa ja St. Louis ovat tasatilanteessa 29:n, mutta sijoituksissa 20:n huonommalla puolella. Olisiko sitten ei niin rohkea arvaus, että slovakialainen tulee tuon taistelun viemään tulevalla kaudella. Ehkä tuo Martyn siirto teki pääkopalle hyvää, mutta ei se näkynyt otteissa sitten alkukauden Bolts-paidassa.

Voittomaalit ovat oma suosikkini. Vaikka eräs Tshekkiä edustava ei ylivoimalla niin ahkerasti olekaan verkkoa heiluttanut, niin voittomaaleissa sijoitus on 1. ja lukemat – aika hurjat 124. Olkoonkin, että pelejä on takana kohta puolitoistatuhatta, niin 124 on kyllä käsittämätön lukema.

Tässä voisi nostaa myös Teemun (3:s / 110) esille, kun muistetaan kuinka huonoissa joukkueissa Selänne pelasi 90-luvulla ja kaiken lisäksi jo kymmenen vuotta sitten lähes uran päättäneen polvivamman.

Maalivahtien osalta tilanne on selvä, kuka ties kuinka moneksi vuosikymmeneksi. Brodeurille ei näy uhkaajaa ja lukemat sen kun ovat kasvamaan päin. Ei ole väliä voittaako Marty vai häviääkö, ykkössija on silti aina vain paremmin hallussa - katsotaan kumpaa saraketta tahansa. Brodeurin tilanne on vielä tietysti kaikkea muuta kuin selvä alkavan kauden osalta.

Yksi jonka nostan nopeasti esille, on Henrik Lundqvist. Tulee ohittamaan kaikella todennäköisyydellä Miikka Kiprusoffin niin voitoissa kuin pelatuissa otteluissakin ennen runkosarjan loppua.

Nollapeleissä Roberto Luongo pitää sijaa 14:sta hallussaan. Ehkä vähän yllättäenkin jo seuraavana tulee Patrick Roy selkä edellä vastaan 66 / 67. Tämän jälkeen tähtäimessä olisi 20- ja 40-luvuilla pelanneita – oikeastaan minulle täysin tuntemattomia nimiä. Luongo kuuluu tähän kastiin ”käsittämättömät sopimukset”, mutta kestää se ura sitten vielä kaksi tai kahdeksan vuotta niin kymppisakki on vielä realistinen tavoite nollapelien suhteen ja mitä kaikkea siihen matkalle mahtuisikaan muissa tilastoissa.



Katsotaan vielä erikseen suomalaisten keskinäisiä tilastoja, kun muuten jäisi omat pelaajamme aika vähälle huomiolle.

Menneellä kaudella Jussi Jokinen nousi maaleissa Niklas Hagmanin ohi sijalle kymmenen, Kuuluisasta 1983 -ikäluokasta takana ovat siis sekä Tuomo Ruutu ja Mikko Koivu.

Puolustajista on katse kiinnittynyt Kimmo Timoseen. Maaleja ei montaa ole viime kausina siunaantunut ja koko ura on tietysti tällä hetkellä vaakalaudalla. Seuraava maali veisi Timosen suomalaisista NHL-puolustajista maalitilaston ensimmäiseksi – ohi Teppo Nummisen. Kärki on muutenkin aika tasainen.

Teppo Numminen    117
Kimmo Timonen    117
Jyrki Lumme    114
Reijo Ruotsalainen    107

Viestiä kirjoittaessa Sami Salon (99:n maalia) uran jatkosta ei ole tietoa.

Reksan voi tietysti poimia tuolta listalta ja korostaa, että otteluitahan hänelle kertyi NHL:ssä vain reilut 400 kappaletta. Jossittelemalla voitaisiin nostaa esiin myös yhden kaikkien aikojen hienoimmista suomalaisista tulokaskausista tehneen Janne Niinimaan ja Joni Pitkäsen, mutta jossittelut voidaankin lopettaa yhtä nopeasti kuin alkoikin.

Vaikka suomalaisien NHL-puolustajien määrä ei koskaan ole ollutkaan lukumäärältään kovin suuri, niin on sekä Numminen, Timonen, Lumme ja Ruotsalainen olleet seurojensa suurimpia ja arvostetuimpia nimiä. Harva varmaan käsittää kuinka suuri tähti viimeksi mainittu oli Rangersissa, vaikka silloin ei ehkä kaikki tykännetkään eurooppalaisista, joka vie pohjois-amerikkalaiselta työpaikan.

Syöttöpisteissä Mikko Koivu on 32:n syötön päässä Jyrki Lumpeesta (8:s).

Tässä vaiheessa voisi mainita, että Saku Koivu ei olisi edes teoriassa voinut uhata ketään toista suomalaista mainitsemissani tilastoissa. Sakullakin oli turhan paljon vastoinkäymisiä urallaan. Toisella kaudellaan - lähestyessä joulua 1996 Saku vielä johti NHL:n pistepörssiä. Sitten Chicagoa vastaan pelatun ottelun kolmannessa erässä luistin tarrasi jäähän, josta aiheutui polven vääntyminen, nivelsiteiden katkeaminen ja 12 viikkoa taukoa. Tietysti myöhemmin tuli vielä paljon pahempia juttuja, mutta jo alkutaival NHL:ssä oli risukkoinen.

Pisteissä M. Koivulla on heti Sami Kapanen ja jälleen – Lumme vastassa, mutta huippukauden sattuessa sija kahdeksan ja Jere Lehtinen on tavoitettavissa. Pisteitä se vaatisi reilut 60:tä.

Maalivahdit:

Kari Lehtonen voi yltää kaikista tähän saakka kiusanneista loukkaantumisista huolimatta jo 500:een pelattuun runkosarjaotteluun.

Keskinäisissä suomalaisilla ei ole muuten juuri kovin merkittäviä ”taisteluita” tiedossa. Pekka Rinne on nollapeleissä lähin uhkaaja Kiprusoffille. (32 /44). Lienee sanomattakin selvää, että jos ei Rinteen toimesta tuo paikka vaihdu tulevilla kausilla niin sitten jonkun muun, eli Raskin.

Nuoriakin on onneksi nousemassa vaisujen 80-luvun loput / 90-luvun taitteen huonojen ikäluokkien jälkeen.

Barkov hoiteli heti uransa ensimmäisessä ottelussa nykymuotoisen NHL:n nuorimman maalintekijän tittelin itselleen, 18 vuoden ja 31 päivän ikäisenä. Ei voida kuitenkaan kerskua kovinkaan rajulla ennätysparannuksella sillä sijalta kaksi löytyvät nimet (Jordan Staal ja ”se toinen”) tekivät avausmaalinsa vain yhden päivän vanhempina. Lisäksi Calderin vienyt Nathan MacKinnon vain päivän Barkovia vanhempana oli muiden ennätysten tiellä.

Barkovista tuli samalla nuorin suomalainen NHL:ssä esiintynyt pelaaja. Viime kaudella muuten sekä liigan vanhin että nuorin pelaajat olivat suomalaisia.

Seurajoukkueessa Panthersissa Sashalla on vielä tuleva kausi aikaa tulla nuorimmaksi neljä pistettä yhdessä ottelussa tehneeksi pelaajaksi ja kevääseen 2016 aikaa tulla nuorimmaksi hattutempun tekijäksi.

Tuo viimeinen ei sitten olekaan niin itsestään selvää, vaikka Barkovin potentiaali tiedetäänkin. Esimerkiksi Saku Koivulle näitä (hattutemppuja) kertyi vain kaksi. Toisaalta miksi ei. Ei tulisi heti mieleen, että Georges Laraquekin on tähän pystynyt ja suomalaisista mm. Sami Salo ja Tomi Kallio.

Lupaa kuitenkin odottaa hienoa kautta Barkovilta. Tulokaskausi oli kaikin puolin varmasti erittäin haastava. Bergenheim oli loukkaantuneena, joten yhteinen kieli löytyi joukkueen sisällä lähinnä venäjäksi Kulikovin kanssa. Loppukauden pilasi sitten loukkaantumiset.  Nyt on joukkueessa lisää suomalaisia ja paikat kunnossa. Jos toisen kauden kiroukseen on uskominen niin aika murheelliselta vaikuttaisi. Itse en sellaiseen usko, vaikka ehkä joukkueen sisältä löytyykin esimerkki Huberdeaun muodossa. Barkovin pisteet olisi voinut olla toista luokkaa jo tulokaskaudella. Harmi vain, että Boyesille ei kelvannut maalinteko. Veikkaukseni on, että Barkov rikkoo 40 pisteen rajan kaudella 2014–2015.

Tässä aloitusposti, josta korjaan vain tilasto- ja kirjoitusvirheet. Uusiin viesteihin sitten päivityksiä ja tietysti muidenkin osalta kuin mitä nyt kirjoitin. Yksittäisien otteluiden sisällähän voi tapahtua ties mitä.

En tiedä ketä kiinnostaa, kun saman tiedon saa kuka tahansa hankittua parilla klikkauksella, mutta itse tykkään näitä kirjoitella talteen, joten laitetaan nyt tälle sivustolle.

Ehkä saatan kirjoittaa vähän muutakin, kun vedot ovat tauolla ja täällä tulee kuitenkin notkuttua yötä myöten.
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 30, 18:16:42 kirjoittanut Lumpy »

  • Luettu 21498 kertaa
  • P-Amerikka
  • 51 Vastauksia

Lumpy
  • Tila:
    Poissa
    Viestejä:
    1419
    Vihjeitä
    2179
     
     
    Palautus
    102.68%
    Tuotto
    52.00
    Panostus (ka.)
    0.89
     
     
    Tykkäykset:
    318
Vs: NHL: tilastoja, ennätyksiä & muuta
En lopettanut vielä.

Olli Jokinen pystyy käytännössä nousemaan uransa aikana eniten runkosarjaotteluita pelanneeksi suomalaiseksi. Tuon nimen paikalle nyt voi vaihtaa oikeastaan kenet tahansa vasta uraansa aloittelevan, mutta ei nyt mietitä sinne asti.

Teemu Selänne – 1451
Teppo Numminen – 1372
Jari Kurri – 1251
Olli Jokinen – 1169

Kurriin on matkaa juuri täyden runkosarjan verran ja tällä hetkellähän OJ:lla on Predatorsin kanssa vain vuoden sopimus. MM-kisat eivät olleet kovin loisteliaat, mutta mennyt Jets-kausi osoitti, että sillä tasolla pelatessaan on vuosia vielä jäljellä.

Jokinen voidaan nostaa esiin myös rangaistusminuuttien osalta.

Jarkko Ruutu – 1078 min.
Esa Tikkanen – 1077
Olli Jokinen – 1043

Tässä ei pitäisi olla epäselvyyttä. Kukaan ei halua viettää aikaansa jäähypenkillä, mutta tuskinpa OJ:lle ojennetaan Lady Byng Trophya. Kärkisija tulee siis kokemaan muutoksen.

Tehotilastossa OJ pitää tunnetusti ruminta lukemaa hallussaan. Tällä hetkellä -138. Synkintä aikaa oli ensimmäiset vuodet Panthersissa, Lukema on niin pahasti miinuksella, että samaan kolminumeroiseen lukuun yltää nykypelaajista vain Lecavalier, -133.

NHL:n harjoitusleirit alkavat huomenna perjantaina ja monta uutta suomalaista on hakemassa pelipaikkaa ylhäältä.

Tähän päivään mennessä NHL:ssä on pelannut 150:tä suomalaista puolustajaa tai hyökkääjää. Maalivahdeista peliaikaa on saanut peräti 27:tä eri nimeä.

Harjoitusleirien kautta pelipaikkaa ovat hakemassa seuraavat pelaajat, joilla ei ole vielä ainoatakaan ottelua pelattuna NHL:ssä.

Buffalo Sabres: Joel Armia
Carolina Hurricanes: Rasmus Rissanen
Dallas Stars: Julius Honka, Jyrki Jokipakka, Henri Kiviaho
Edmonton Oilers: Iiro Pakarinen, Frans Tuohimaa
Florida Panthers: Juho Lammikko
Los Angeles Kings: Alex Lintuniemi
Minnesota Wild: Michael Keränen
Nashville Predators: Miikka Salomäki, Mikko Vainonen
New York Islanders: Ville Pokka
Pittsburgh Penguins: Kasperi Kapanen
St. Louis Blues: Jori Lehterä, Jani Hakanpää, Petteri Lindbohm, Santeri Saari
Tampa Bay Lightning: Henri Ikonen
Toronto Maple Leafs: Cristopher Gibson
Winnipeg Jets: Jussi Olkinuora

Yhtään vähättelemättä voi jo sanoa, että joukossa on niin paljon nimiä, jotka eivät tule samaan tulevalla peliäkään alle NHL:n puolella.

Lehterä on päivänselvä tapaus pelipaikan suhteen. Muita nimiä, joita voisi kuvitella näkevänsä ylhäällä jossain vaiheessa, ovat ainakin: Armia, Honka, Jokipakka, Pakarinen ja Salomäki. Kapasen osalta voi olla tilanne, että jos ja kun paikkaa ei löydy Pensistä niin tie vie vielä vuodeksi KalPaan. Myös Keräsen osalta Wildin hyökkäysosasto on aika täynnä.

Kiva nähdä esimerkiksi saako Pokka, Honka tai Jokipakka kauden alussa mahdollisuuden ylhäältä. Joukkueethan voivat peluuttaa tulokasta yhdeksän ottelun ajan ilman, että tulokassopimuksesta kuluisi ensimmäinen vuosi.

Ihan hyvältä kuitenkin näyttää synkempien vuosien jälkeen. Ruotsi on Euroopassa vielä omassa luokassaan pelaajatuotannossa, mutta Suomikin on jo mennyt Tshekistä ohi ja ehkä jossain määrin Venäjästäkin. Vielä kun muistetaan, että se suomalaisten ehkä lupaavin ikäluokka on varausvuorossa kahden kesän päästä.

Näillä näkymin tuskin kukaan maalivahdeistamme tulee tekemään debyyttiä, mutta muuten tilanne on edelleen loistava. Selviä ykkösvahteja pitäisi olla Lehtonen, Rinne, Rask, sekä oletettavasti myös Niemi.

Wildin maalivahtien tilanne on tällä hetkellä aika surkea Hardingin murrettua nilkkansa. Bryzgalovista ei ole varmaa tietoa, ilmeisesti pelipaikkaa on tarjottu. Muutenhan tämä avaisi suurella todennäköisyydellä Bäckströmille ykköstorjujan paikan.

Voi olla myös, että Flames-maalilla nähdään reilusti suomalaisväriä. Hiller hankittiin kesällä melko rahakkaalla sopimuksella Calgaryyn, mutta en menisi vielä jakamaan peliminuutteja hänen eduksi Rämöä vastaan.

Ortionkin luulisi saavan näyttöpaikan

Jos mennään vähän vielä otsikkoon viitaten niin suomalaisvahtien määrää kyllä vertaa mielellään muihin kansalaisuuksiin.

Kaudella 2013–2014 peliaikaa saaneita maalivahteja kansalaisuuksittain:

Suomi: 9
Ruotsi: 13
Tshekki: 4
Venäjä: 6
Yhdysvallat: 18

Kanadaa lienee turha ottaa vertailuun, mutta jenkeillä nyt ei ole hirvittävän suurta syytä juhlaan.

Ruotsilla oli kyllä vahva edustus, mutta jos tämä asetelma pitäisi Suomelle jotenkin väkisin kääntää, niin olihan meidän maalivahdit paljon suuremmassa roolissa ja neljä ruotsalaista maalivahtia esiintyi vain yhden ottelun ajan tai yhden ottelun osittain.

Silmiinpistävää eurooppalaismaalivahdeissa on ainakin itselleni tuo Tshekin tilanne. Vuosituhannen alussa oli vielä Hasekin johdolla viisi maalivahtia merkittävässä roolissa joukkueissaan, kun menneen kauden osalta voitaisiin puhua ehkä vain Pavelecista. Mazanec esiintyi _ihan_ok_ Rinteen ollessa sivussa. Neuvirthilla on Sabresissa tilaisuus osoittaa olevansa ykköstorjuja Enrothia vastaan. Menisiköhän peliaika tai pelatut ottelut kuitenkin aika tasan?

Jos verrataan kenttäpelaajien määrä vuosituhannen taitteesta / alusta tähän päivään niin Tshekeillä ja Venäjällä romahdus on ollut hirvittävä. Käytän siksi tuota n. viidentoista vuoden takaista aikaa vertailukohtana, koska kyllähän se oli useimmille Euroopan lätkämaille sitä kulta-aikaa. Sen osoittaa sen ajan eurooppalaispelaajien määrä NHL:ssä ja erityisesti joukkueensa tärkeimpinä pelaajina ja ko. ajan pistepörssitkin olivat hyvin eurooppalaispitoisia.

Tässä ajassa sekä tshekkien, että venäläisten NHL-pelaajien määrä on puolittunut tai jopa enemmänkin.

En ole unohtanut sitä, että vastaavaa pudotusta on ollut suomalaisillakin, joskaan ei niin rajua. Kun 84 ja siitä vuosikymmenen loppuun syntyneistä käytännössä kukaan suomalainen ei ole Korpikoskea lukuun ottamatta vakiinnuttanut pelipaikkaa NHL:ssä, niin onhan se aika tylyä kertomaa. Sitten herättiin ja tulokset alkavat näkyä, kun 90-luvun alun ja puolenvälin tienoilla syntyneitä on jo nyt saanut pelipaikan ylhäältä ja suunta ei ole ainakaan hiipumaan päin.

Lisäksi on mainittava Komarovin, Kontiolan ja Lehterän esimerkit, että moni kokeneempi pelaaja on valmis luopumaan paremmasta palkasta ja jopa maksamaan siitä, että pääsevät NHL:ään. KHL:n ja samalla mahdollisesti paremman palkan ei pitäisi olla se mihin tyytyä tai tavoitella – ainakaan minun käsityksen mukaan.

Loppuun ajattelin vielä verrata suomalaisten aktiivipelaajien sijoituksia joukkueensa seurahistorian mittaisessa pistepörssissä.

Aiempia joukkueita edustaneista Olli Jokinen on edelleenkin Panthersin tehokkain (188+231) maalien- ja pisteiden tekijä ja tulee olemaan sitä vielä vuosikausia. Ennen Predatorsiin siirtymistä vähän arvelin, josko OJ olisi palannut vielä Floridaan. Taitaa asuntokin odotella siellä valmiina.

Predatorsissa Shea Weber nousi viime kaudella Kimmo Timosen ohi seurahistorian tehokkaimpana puolustajana. Mikäli Timonen ei olisi koskaan siirtynyt Nashvillesta pois niin pitäisin ihmeenä mikäli seura ei olisi jäädyttänyt / tulisi jäädyttämään Timosen pelinumeroa. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että Timonen on noussut myös Flyersissa jopa kolmanneksi tehokkaimmaksi puolustajaksi.

Joni Pitkänen olisi hyvin todennäköisesti noussut jo viime kaudella Hurricanesin pakkien pistepörssin kärkeen. Jos ura jatkuisi ja nimenomaan Raleighissa, niin ei siellä mitään estettä ole etteikö järjestys voisi muuttua myöhemminkin.

Mikko Koivu ohitti maaliskuussa Marian Gaborikin Wildin pistepörssin kärjessä. Samaan tapaan Panthersiin ja Jokiseen verrattuna muutosta ei ole hetkeen tulossa. Hyvinkin mahdollista, että Granlund voi olla se pelaaja, joka tuon ykkössijan tulee joskus vielä viemään. Gaborik on maaleissa vielä selvä ykkönen.

Kiprusoffin lopetettua ei maalivahdeissa ole aivan samanlaista seuraikonia tällä hetkellä. Rask on kuitenkin saavuttanut jo (playoffseissa kakkosmaalivahtina) Stanley Cupin ja Vezinan ja kerran torjunut joukkueensa finaaleihin. Uraa voi hyvinkin olla vielä kymmenenkin vuotta jäljellä. Jo noilla saavutuksilla uskaltaa sanoa jälkiviisaana, että Rask – Raycroft -kauppa oli Maple Leafsin historian yksi surkeimmista, jos ei se ollut selvää jo vuosia sitten.

Mitä tuossa mietin esim. tuon Timosen tilannetta niin loppujen lopuksi aika harvinaista tänä päivänä, että pelaaja edustaa samaa seuraa koko uransa ajan. Ei varmaan joku aika sitten olisi arvannut fanina tai pelaaja itse, että Lecavalier ja St. Louis lähtevät Lightningista, Modano Starsista tai Iginla Flamesista. Ja mitä sitten Brodeurin kohdallakaan vielä tapahtuu.

Huomenna tosiaan alkaa harjoitusleirit ja ottelut heti pari päivää myöhemmin. Ajattelin, että jos niistäkin jotain kirjoittelisi, kun tulee kuitenkin seurattua.

Lisätään vielä loppuun linkki MTV Sportin sivuille Timosen tilanteeseen liittyen. Näyttää siis siltä, että ei hyvältä näytä.

Flyers piti juuri samasta aiheesta lehdistötilaisuuden.

E:

Lainaus
Stevie Y on tässäkin sarakkeessa Jagsin ensimmäinen kohde, joskin melko turha edes mainita. Sijoitus top-3:een vaatisi lisää pelivuosia. Tuskinpa Jagr arvasi tai osasi edes kuvitella Venäjälle lähdettyään mihin joukkoon vielä nousisi NHL:n puolella tai miten kovalla tasolla pelaisi vielä 42-vuotiaana. Kirjassa Vuosituhannen Tähdet (v. 2000) Jagr muuten mainitsee, että ura laitetaan pakettiin 38-vuotiaana. Valehtelija.

Vastaan tähän aiemmin kirjoittamaani kohtaan. Jagrilta kovaa puhetta NHL:n verkkosivuilla.

I want to play until 50, maybe more

Ihme tyyppejä nämä tshekit. Hasek taisi sitten lopettaa kuin lopettaakin ennen kuin täytti 50:tä. Hasekin numero tullaan muuten jäädyttämään tulevalla kaudella Sabresin toimesta.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 19, 02:47:49 kirjoittanut Lumpy »


Lumpy
  • Tila:
    Poissa
    Viestejä:
    1419
    Vihjeitä
    2179
     
     
    Palautus
    102.68%
    Tuotto
    52.00
    Panostus (ka.)
    0.89
     
     
    Tykkäykset:
    318
Vs: NHL: tilastoja, ennätyksiä & muuta
Nyt, kun harjoitusleirit ovat alkaneet niin muutamia uutisista poimittuja huomioita, jotka voivat vielä kääntyä moneen suuntaan tulevan viikon aikana.

- Wildin senttereiden järjestys näyttäisi tällä hetkellä olevan Granlund – Koivu – Haula. Ja Parise nimenomaan Granlundin laiturina. Parisea ja Koivua peluutettiin mielestäni vähän väkisinkin yhdessä. Ei se näyttänyt toimivan. Nyt Koivun laitureina Vanek ja Coyle. Ei ole kirkossa kuulutettu, että tämäkään toimisi, mutta Vanek -korttia ei ole vielä ainakaan nähty.

Haulan laidoilla olivat Cooke ja Niederreiter.  Olisin ehkä kuvitellut Zuckerin tuohon Cooken paikalle. Osa syynä ehkä se, että en erityisemmin pidä koko pelaajasta.

Tässä vaiheessa voisi mainita, että en kannata yhtäkään NHL-joukkuetta millin vertaa. Viittaan tuohon Matt Cookeen, eli ei ole mitään Wildia tai esim. Pensia vastaan. Cooke ei liene kovin monen muunkaan suosikki. Totta kai hän toisi reilusti fyysisyyttä Haulan ketjuun.

Tuo Wildin hyökkäys näyttää kyllä paperilta loistavalta. Puolustus on kärjen jälkeen aika suuri kysymys, eikä vielä ainakaan ole kuulunut kehuja siltä suunnalta. Folin oli kolmosparissa, Dumbasta ei minulla ole tietoa.

Samalla selvisi se, että Bryzgalov on tosiaan hakemassa pelipaikkaa Wildin miehistöstä ja itse asiassa Kuemper on aiempaa väitettäni vastoin myös mukana. Eli Hardingin vaikeuksien myötä ei nyt ihan kaikki toiveet valuneet viemäriin.

- Ted Nolanin mukaan Ristolaisella on erittäin hyvät edellytykset Sabres –miehistöön, jos tämä ei ollut jo aiemmin selvää. Ristolainen on kuulemma pudottanut painoa kymmenisen kiloa ja se näkyy vauhdissa ja jopa voimaa on tullut lisää.

Armia jatkanee AHL:n puolella, mutta kevään hyvät esitykset eivät ilmeisesti jääneet suonenvedoksi. Varmasti tulee samaan pelejä ylhäälläkin. Mahdollisesti nuo kevään huippuotteetkin olisivat voineet tulla esille jo runsaasti aiemminkin, mutta kun käsi murtui juuri näihin aikoihin vuosi sitten ja edessä oli erittäin pitkä tauko. Ei ole helppoa nousta sellaisen jälkeen esille niin vähällä kokemuksella uudessa sarjassa ja pienessä kaukalossa.


Lähteinä NHL:n verkkosivut ja TSN.


Training camp -uutisia NHL:n verkkosivuilta

« Viimeksi muokattu: Syyskuu 20, 20:15:07 kirjoittanut Lumpy »


Lumpy
  • Tila:
    Poissa
    Viestejä:
    1419
    Vihjeitä
    2179
     
     
    Palautus
    102.68%
    Tuotto
    52.00
    Panostus (ka.)
    0.89
     
     
    Tykkäykset:
    318
Vs: NHL: tilastoja, ennätyksiä & muuta
Kello 20.30 suomen aikaa alkaa ottelu Hurricanes - Blue Jackets. Tätä voisi pitää tietynlaisena NHL-kauden avajaisena. Tai sitten NHL-vuoden.

Tänään on jo otsikoitu Suomessakin tästä Blue Jacketsin Ryan Johansenin sopimusneuvotteluja koskevasta riidasta. On se kumma, jos ei 6 milj. $ tule riittämään seuraavalta kahdelta kaudelta. Vaikka nuoresta kaverista onkin kyse niin silti vain ja ainoastaan yksi hyvä kausi alla ja moni parempikin pelaaja on pelannut pienemmällä rahalla. Melko suuri riskihän se on maksaa tuollaisesta kaverista hirveitä summia. Mitä jos epäonnistuukin? Ei ole sen jälkeen varmasti helppoa pelaajalle itsellekään henkisesti, eikä varsinkaan aivan yksinkertainen homma päästä tästä sopimuksesta eroon.

KHL:n suunnalta on ollut jo kiinnostusta, joten saa nähdä miten tulee käymään. Jos on noin ahne rahan perään niin sen kun vaihtaisi maisemaa. Jotenkin sen ymmärtää, että jotkut kokeneemmat pelaajat, jotka ovat jo osoittaneet useamman kauden ajan olevansa palkkansa arvoisia vatvovat koko kesän sopimuksiaan, mutta ehkä tässä mennään nyt liian pitkälle.

Tähän väliin laitetaan linkki tulevan harjoitusotteluviikon peliohjelmaan, NHL:n verkkosivuille.

Huomioon otettavaa on siis se, että koska leireille on kutsuttu useita kymmeniä pelaajia niin joukkueilla on kaksikin eri ryhmää harjoitusotteluissa. Leireillä joukkueita on hajoitettu kolmeenkin ryhmään.

Muista NHL:n puolella aloittavista suomalaisista voisi mainita pari lausetta:

- J. Jokinen ja Barkov istutettu samaan ketjuun tässä vaiheessa. Varmasti helpottaa Barkoviakin, kun voi suomeksi kommunikoida kentällä ja JJ tulee kyllä viimeistelemään Boyesia paremmin. Bergeinheim / Huberdeau / Fleischmann kuka lie onkaan se kolmas lenkki, mutta Boyesin roikottamista tuossa ihmettelisin.

- KHL:stä siirtyneistä Jori Lehterä on harjoitellut Tarasenkon kanssa samassa ketjussa. Ei siis mitään yllätystä siltä suunnalta. Toivottavasti Jorin vauhti riittää.

- Kontiola sai nyt kokeilla Kesselin kanssa samassa vitjassa. Heitän tähän, että Kontiola tulee lopulta olemaan 3. sentteri, Bozakin ja Kadrin johtaessa kahta ensimmäistä ketjua. Komarov olisi helppo kuvitella Kontiolan laidalle ja siihen kolmanneksi kaveriksi vaikkapa Clarkson tai Winnik.

- Keränen väläytti taitojaan tekemällä Kenta Nilsson -tyylisen rangaistuslaukauksen Wildin leirillä ja Teräväiselle sataa kehuja tuttuun tyyliin. Keräsen en usko edelleenkään mahtuvan ylös pelaamaan ja Teräväiselle peluutus on kaiken järjen mukaan viisainta AHL:n puolella - ainakin tovin. Brad Richardsin tulon myötä on Blackhawksin sentteriosastoa aika paha lähteä haastamaan.



« Viimeksi muokattu: Syyskuu 21, 20:35:25 kirjoittanut Lumpy »


Handy
  • Tila:
    Poissa
    Viestejä:
    1408
    Vihjeitä
    162
     
     
    Palautus
    78.60%
    Tuotto
    -162.90
    Panostus (ka.)
    4.70
     
     
    Tykkäykset:
    431
Vs: NHL: tilastoja, ennätyksiä & muuta
Laita nyt parit vetopohdinnat kunhan kausi käynnistyy, näyttää tietoa löytyvän ja jos ei tietoa, niin ainakin kiinnostusta sarjaa kohtaan :smiley-cool11:
Kanta on aika selkeä


Lumpy
  • Tila:
    Poissa
    Viestejä:
    1419
    Vihjeitä
    2179
     
     
    Palautus
    102.68%
    Tuotto
    52.00
    Panostus (ka.)
    0.89
     
     
    Tykkäykset:
    318
Vs: NHL: tilastoja, ennätyksiä & muuta
Laita nyt parit vetopohdinnat kunhan kausi käynnistyy, näyttää tietoa löytyvän ja jos ei tietoa, niin ainakin kiinnostusta sarjaa kohtaan :smiley-cool11:

En tiedä laitanko vetoja NHL:ään, saati sitten vihjeitä. En ainakaan harjoitusotteluista.

-----

Nyt, kun muutama peli nähtynä preseasonilta ja vähän joukkueen sisäisiä läpsyttelyjä niin pari mielipidettä.

- Armia oli melko näkymätön Capsia vastaan hyökkäyspäässä, mutta ei pelannut ollenkaan huonosti. Sabres oli kuitenkin liikenteessä paperilla erittäin paljon heikommalla ja jopa AHL –pitoisella kokoonpanolla. Mitään velttoiluun liittyvää ei ollut kyllä nähtävissä, jos siitä on joskus Armiaa kritisoitu.

- Ristolainen pelasi hyvin. Suomalaisethan olivat Capsin maalin aikana kentällä, mutta ei se Ristolaisen piikkiin mennyt. #55 piti mm. Ovechkinin hyvin aisoissa ja mukavan varmalta näytti pelaaminen.

- Starsin nuorista suomalaisista Jokipakka näyttäisi tällä hetkellä selvästi valmiimmalta NHL:ään kuin Honka ja Jokipakka voi sinne tiensä jopa raivatakin. Joku viesti takaperin mietin sitä, että Honka olisi mahdollisesti saamassa sen alle yhdeksän ottelun komennuksen ylös, mutta en odottelelisi sitä komennusta kovinkaan toiveikkaana.

- Viime viestissä mainitsemani Brad Richards ei vaikuttanut ollenkaan niin vahvalta kuin odotin. Tekee se ikä tehtävänsä hänellekin. Ei tämä silti muuta sitä tosi asiaa, etteikö sentterikalusto olisi siltikin vielä tässä vaiheessa liian kova haastettava Teräväiselle.

- Olisiko Kontiolalla vielä vähän sama puute kuin edellisellä Pohjois-Amerikan visiitillä? Vähän lisää potkua niin olisi erittäin hyvä lisäys Maple Leafs -miehistöön. Vähän samaa vikaa siis kuin esimerkiksi Leinolla. Tämä ihan muutaman minuutin katselulla. Lupa kyllä odottaa parempaa, kun jopa ylivoimallekin voisi olla käyttöä. Ei varmaankaan huvikseen maksanut yli 400 000 €, että pääsi tuonne asti. Komarov näkyisi olevan ensi yönä Phillya vastaan kolmosketjussa.

- Ville Pokasta ei mitään tietoa.

- Panthersin leirillä Jokisen ja Barkovin kanssa samassa ketjussakin esiintynyt Juho Lammikko suuntasi takaisin OHL:ään näiden sanojen kera: “He is a big body that skates well and can play either centre or left wing,” said Darren Keily, Kingston’s Assistant General Manager and Director of Hockey Operations. “Juho brings a physical and skilled element to his game and we were very fortunate to get a player of his calibre where we were selecting at the import draft.”

Loppuun vähän NHL:n tämän hetkisestä Ironman -tilanteesta. Erittäin suosittu tilasto liki kaikissa Pohjois-Amerikan sarjoissa autourheilusta – jääkiekkoon.

Suomalaisista tulee NHL:n puolelta ensimmäiseksi mieleen tässä listauksessa Teppo Numminen ja Kimmo Timonen, mutta laitetaan tähän nyt aktiivipelaajien kärki.

1.   Jay Bouwmeester - 717 ott.
2.   Andrew Cogliano  - 540 ott.

- Henrik Sedinin putki päättyi viime tammikuussa otteluun nro. 679.
- Bouwmeester on kaikkien aikojen listalla sijalla viisi. Sen verran kovasta suorituksesta kyse, että edelle ei mahdu esimerkiksi yhtään 60- tai 70-luvuilla syntynyttä pelaajaa.
- Coglianon luku 540 on yhtä kuin hänen uransa kaikki NHL:n runkosarjaottelut. Cogliano onkin neljänneksi eniten peräkkäisiä otteluita uransa alusta mitattuna pelannut pelaaja. Mahdollista onkin, että sijoitus nousee kauden mittaan vielä kolmanneksi.


Listataan vielä, että kuinka nämä NHL:n runkosarjojen pituudet ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä, viitaten tuohon äskeiseen listaukseen.

- Viimeinen 70 ottelun kausi: 1966-1967. Original Six –joukkueiden kesken nähtiin aiemmin myös 40- ja 50 ottelun kausia.
- Kaudella 1967-1968 pelattiin 74 ottelua ja kaksi sitä seuraavaa kautta 76 ottelua.
- 70-luvun alku sisälsi 78 ottelun vuosia.
- 1974-1975 siirryttiin 80:n ottelun runkosarjaan ja näin mentiin melkein kaksi vuosikymmentä, kunnes kausiksi 1992-1994 siirryttiin peräti 84:een otteluun.
- Viimeinen muutos nähtiin jenkkisarjojen lakkoilujen jälkeen kaudella 1995-1996. Siitä saakka on siis menty nykyisen käytännön mukaan, eli 82 ottelua.

-----

E: Linkki NHL:n harjoitusotteluiden tilastoihin.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 25, 21:35:03 kirjoittanut Lumpy »


Lumpy
  • Tila:
    Poissa
    Viestejä:
    1419
    Vihjeitä
    2179
     
     
    Palautus
    102.68%
    Tuotto
    52.00
    Panostus (ka.)
    0.89
     
     
    Tykkäykset:
    318
Vs: NHL: tilastoja, ennätyksiä & muuta
Jatketaan ennätyksillä.

Wayne Gretzky johtaa tunnetusti NHL:n hattutemppu -tilastoa  tasalukemalla 50:tä. Suomalaisista Jari Kurri on lukemalla 23 sijalla kymmenen ja Teemu Selänne yhden sijoituksen taaempana Kurriin verrattuna yhden vähintään kolmen maalin illan vähemmän tehneenä.

Varmastikin eniten silmään pistävät nimet TOP 15:stä ovat Mike Bossy (3:s / 39) ja Pavel Bure (jaettu 14:s / 20). Viittaan siihen, että miten erilaiset lukemat olisikaan voinut olla ilman loukkaantumisia. Bossyn ja Lemieux’n kohdallahan tuo on ikuisuuskysymys ja ehkä turhaakin jossittelua, mutta mielenkiintoista sitä on pohtia.

Aktiivipelaajista listan kärjessä on Marian Gaborik 14:llä hattutempullaan. Jagrilta löytyy sama lukema, mutta totta kai pelejäkin on melkein tuplasti pelattuna.

Näiden kahden takaa löytyy jaetulta sijalta Eric Staal ja Alexander Ovechkin. En ole aiemmin juuri tutkinut aktiivipelaajien osalta ko. tilastoja, joten Staalin nimi tuli kyllä yllätyksenä.

Viime kaudella kolme maalia tai enemmän teki NHL:ssä yhteensä 44:tä eri pelaajaa. Kuusi pelaajaa pystyi tähän kahdesti ja kolme (Seguin, Pavelski, Pacioretty) kolmesti. Huomioitavaa on se, että Stamkos pelasi runkosarjassa jalkavammansa vuoksi ainoastaan 37:tä ottelua ja hän kuuluu näihin kahden hattutempun tehneisiin pelaajiin. Tshekin Hertlin neljä maalia jäi varmastikin monelle mieleen ja varsinkin juuri neljäs maali, sitä seurannut tuuletus ja sen jälkeinen läksytys NHL:n käyttäytymissäännöistä.

Teemun lopetettua pitää suomalaisten kärkisijaa nykypelaajista Olli Jokinen seitsemällä hattutempullaan.

Katson vähän turhankin vanhoja sivuja nyt, mutta niin se taitaa olla että OJ:n jälkeen toisena on Jussi Jokinen sillä 2007 -vuoden neljän maalin ja Pens -paidassa vuosi sitten syksyllä tehdyn kolmen maalin illan myötä.

Jo uransa lopettaneista OJ on ohittanut jo mm. Skrikon ja Tikkasen. Molemmilla näistä viisi hattutemppua.

Mainitsin jo ensimmäisessä viestissä Tomi Kallion, Sami Salon ja Georges Laraquen tämän tilaston vähän oudompina niminä. Ulkomaalaisistahan näitä löytyy tietysti paljon enemmänkin. Suomalaisista voisi kuitenkin lisätä vielä mm. Antti Laaksosen, Niko Kapasen, Niklas Hagmanin ja Sean Bergenheimin. Salon lisäksi myös muilla puolustajilla on ollut hienoja iltoja: Siltanen, Ruotsalainen ja Virtakin ovat tässä onnistuneet.


Vielä pisteputkista vähän.

Nathan MacKinnon rikkoi menneellä kaudella 18-vuotiaiden pisteputkiennätyksen ohittamalla itse Gretzkyn. Pisteiden teko tyssäsi 14:een otteluun. Gretzkyn ennätys oli 13:sta ottelua.

MacKinnon ei kuitenkaan yltänyt tulokkaiden ennätykseen. Sitä pitää edelleen hallussaan Paul Stastny kevättalvelta 2007. Pisteitä kertyi 20:ssa ottelussa perätysten.

Kurri ja Selänne pitävät tässäkin listauksessa suomalaisten kärkeä, mutta Filppulalla oli viime talvena jo hyvä yritys päällä. Pisteputki päättyi 12:nteen otteluun.

Koska kausi alkaa kohta niin on hyvä kiinnittää huomiota kauden alusta lähteviin maali- ja pisteputkiin.

Gretzkyn 51:n ottelun ennätykseen ei varmaan liiemmin tarvitse tänäkään vuonna uhrata ajatuksia, mutta puolustajien osalta voi ehkä elätellä pienen pieniä toiveita. Aika yllättävä nimi - John-Michael Liles pitää hallussaan puolustajien pisintä pisteputkea kauden alusta mitattuna. Tämä siis syksyltä 2010 ja otteluita kertyi yhdeksän. Tähän kohti voisi vielä lisätä, että Mike Greenilta löytyy kahdeksan ottelun maaliputki kaudelta 2008–2009. Tätäkään ei heti arvaisi, kun miettii esim. 70- ja 80-luvun tähtipuolustajia.

Joukkueiden osaltakin on muutama merkittävä ennätys mennyt uuteen uskoon viime kausina. Kaudesta 2005-2006 lähtien on pelattu runkosarjaottelut siihen saakka, että voittaja on selvillä, joten se on otettava huomioon.

Kaudella 2005-2006 Red Wings voitti 12:sta vieraspeliä putkeen. Keväällä 2006 Devils voitti sen sijaan 12:stä viimeistä otteluaan.

Seuraavalla kaudella Sabres voitti kauden kymmenen ensimmäistä otteluaan ja vieläpä kymmenen ensimmäistä vieraissa.

Pari kautta takaperin Blackhawks saavutti vähintään pisteen kauden 24:sta ensimmäisestä ottelustaan. Kyseessä oli lakkoilun jälkeen startannut kausi. Blackhawksin pisteputki alkoi tammikuun 19:s päivä ja päättyi maaliskuun 8:s tulleeseen 6-2 -tappioon.

Maalivahdit jää kohta kokonaan huomioimatta.

LA Kingsin Martin Jones voitti viime kaudella uransa kahdeksan ensimmäistä NHL-otteluaan paikatessaan sivussa ollutta ja myöhemmin Stanley Cupiin torjunutta Quickia.

Ray Emery voitti aikoinaan yhdeksän ensimmäistä NHL-otteluaan, mutta ottelut jakautuivat eri kausille.

Patrick Lalime korvasi kaudella 1996-1997 Tom Barrasson ihan kiitettävästi tämän ollessa toipilaana. Lalime torjui vähintään pisteen 16:ssa ensimmäisessä ottelussaan. Tämä on siitä merkittävä ennätys, kun verrataan siihen, että tulokkaiden ennätys ylipäänsä ei hävityissä otteluissa on 23.

Uransa ensmmäisessä ottelussa nollapeliin on pystynyt 21:tä eri maalivahtia. Anaheim Ducksin John Gibson torjui menneellä kaudella nollapelin, ei vain ensimmäisessä runkosarjaottelussaan vaan myös ensimmäisessä playoffs-pelissään.

Vaikka noinkin moni maalivahti on nollannut vastustajan heti NHL-uransa alussa niin tästä huolimatta maali on pysynyt koskemattomana pisimmillään ”vain”100 minuuttia ja 21 sekuntia. Kyseinen ennätys on kaudelta 1953-1954 ja ennätyksen haltijana Dave Gatherum. NHL-ura tolppien välissä päättyi muuten kolmanteen otteluun ja kolmeen päästettyyn maaliin. Voitti vielä saman kauden keväällä varamaalivahtina ollessaan Stanley Cupin, joten jotain jäi käteenkin siitä NHL-urasta.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 26, 18:32:17 kirjoittanut Lumpy »


Lumpy
  • Tila:
    Poissa
    Viestejä:
    1419
    Vihjeitä
    2179
     
     
    Palautus
    102.68%
    Tuotto
    52.00
    Panostus (ka.)
    0.89
     
     
    Tykkäykset:
    318
Vs: NHL: tilastoja, ennätyksiä & muuta
NHL:ssä on menestynyt lukuisia varaamattomia ja todella suurella numerolla varattuja pelaajia. Listasin tähän kuitenkin tietyltä aikaväliltä top-3 -varauksia, jotka eivät syystä tai toisesta vastanneet odotuksiin.

Olisin voinut muuttaa listauksen vuosia ehkä vuoden sinne tai tänne, mutta vuonna 1995 pääosassa ollut ikäluokka 1977 on sellainen, jonka pelaajat ovat hyvin likellä uransa loppua. Vuonna 2010 varatut, 1992 syntyneet ovat siinä vaiheessa urallaan, että ei niin valmiiden pelaajienkin täytyisi olla kohta puolin valmiita NHL:ään, jos koskaan.

1995:

#1. Bryan Berard – Berard muistetaan vuonna 2000 tulleesta erittäin vakavasta silmävammasta. Oli kärsinyt jo tätä ennen loukkaantumisista, mutta tämä oli käytännössä viimeinen niitti. Palasi loukkaantumisen jälkeen vielä muutamaksi kaudeksi NHL-kaukaloihin.

#3. Aki-Petteri Berg – Isokokoinen suomalaispuolustaja, joka ei koskaan pystynyt vastaamaan odotuksiin. Pääsi pelaamaan uransa alussa jopa Rob Blaken pakkiparina.

1996:

#2. Andrei Zyuzin – Vuoden 1996 draft ei ollut muutenkaan henkeäsalpaavan laadukas.

1999:

#1. Patrick Stefan – Tämä tshekkiläinen varattiin ensimmäisellä vuorolla upeasti sujuneen IHL-kauden jälkeen. IHL oli siis vanha farmisarja ja Stefan pelasi siellä jo nuorena poikana itseään yli kymmenenkin vuotta vanhempien pelaajien joukossa. NHL-ura osoittautui kuitenkin flopiksi ja ura päättyi loukkaantumisiin ainoastaan 27-vuotiaana. Muistetaan työsulkukaudelta Ilveksestä.

2000:

1#: Rick DiPietro  – Dipietro on NHL-historian ensimmäinen maalivahti, jonka nimi huudettiin varaustilaisuuden ensimmäisenä nimenä. Yhdysvaltalaisella otti monta vuotta nousta hyväksi NHL-maalivahdiksi, mutta juuri kun niin näytti käyneen, niin alkoi uskomattoman murheellinen loukkaantumiskierre. Vuonna 2006 solmittu 15:n vuoden sopimus on jälkiviisaana sanoen yksi NHL-historian huonoimmista.

2001:

3#. Alexander Svitov – Useat venäläispelaajat ovat osoittautuneet jälkikäteen suuriksi flopeiksi. Tämä venäläissentteri pelasi ainoastaan 179:n NHL-ottelua, joissa kertyi alle 40:n tehopistettä. Yksi suurimpia pettymyksiä. Ei mitään asiaa NHL-tasolle.

2004:

3#. Cam Barker – Barker varattiin numerolla kolme loistavasti sujuneiden WHL-kausien jälkeen. Pisteitä tekevä isokoinen puolustaja on monen seuran unelma, mutta Barkerista ei ollut vastaamaan huutoon. Varauksen jälkeen kesti pari vuotta ennen kuin Barkerista oli Blackhawksin NHL-miehistöön, mutta tulokaskausi ja tätä seuranneetkin olivat suuria pettymyksiä.

2006:

1#. Erik Johnson – Mietin hetken, että laitanko Johnsonia listaan, mutta lopulta laitoin. Jarmo Kekäläisen huutamaa Johnsonia verrattiin nuorena jopa Chris Prongeriin, olihan hän pelannut jo reilusti muita nuorempana alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskisoissakin, Jälkikäteen voisi vertauskuvaa hakea kuitenkin jostain muualta. Edelleen vakituisesti isoja minuutteja pelaava Johnson on hyvää NHL-tasoa, mutta pettymys ykkösvaraukseksi. Bluesilla taisi olla kovin suuri tarve varata juuri puolustaja.

2010:

3#. Erik Gudbranson – Gudbransonista voi vielä aivan hyvin kehittyä Panthersille tärkeä puolustaja, mutta ei ole muutaman ensimmäisen NHL-vuotensa aikana kyennyt esiintymään sillä tavoin, mitä kolmosvaraukselta uskaltaa odottaa. Suuri kokoinen pelaaja, mutta ei ole pystynyt hyödyntämään ja pelaamaan sen edellyttämällä tavalla. Vielä kuitenkin on toivoa.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 05, 12:16:03 kirjoittanut Lumpy »


Lumpy
  • Tila:
    Poissa
    Viestejä:
    1419
    Vihjeitä
    2179
     
     
    Palautus
    102.68%
    Tuotto
    52.00
    Panostus (ka.)
    0.89
     
     
    Tykkäykset:
    318
Vs: NHL: tilastoja, ennätyksiä & muuta
Lainailen (jos osaan) omia viestejäni vähän ja katsotaan mitä jo tapahtunut niiden osalta.


Runkosarjaottelut:

11   Alex Delvecchio   1550
12   Johnny Bucyk   1540
13   Brendan Shanahan   1524
14   Steve Yzerman   1514
15   Mike Modano   1499
16   Phil Housley   1495
17   Wayne Gretzky   1487
18   Rod Brind'Amour   1484
19   Doug Gilmour   1474
20   Jaromir Jagr   1473

Syötöt:

6   Adam Oates   1079
7   Steve Yzerman   1063
8   Jaromir Jagr   1050

Pisteet:

4   Ron Francis   1798
5   Marcel Dionne   1771
6   Steve Yzerman   1755
6   Jaromir Jagr   1755


Kuten olettaa saattoi, niin Jagr nousi avausottelun ja siellä saalistamiensa kahden syötön myötä yhden sijan jo parissa sarakkeessa. Oates voi olla vielä hyvinkin tavoitettavissa kauden mittaan.




Harjoitusleirien kautta pelipaikkaa ovat hakemassa seuraavat pelaajat, joilla ei ole vielä ainoatakaan ottelua pelattuna NHL:ssä.

Buffalo Sabres: Joel Armia
Carolina Hurricanes: Rasmus Rissanen
Dallas Stars: Julius Honka, Jyrki Jokipakka, Henri Kiviaho
Edmonton Oilers: Iiro Pakarinen, Frans Tuohimaa
Florida Panthers: Juho Lammikko
Los Angeles Kings: Alex Lintuniemi
Minnesota Wild: Michael Keränen
Nashville Predators: Miikka Salomäki, Mikko Vainonen
New York Islanders: Ville Pokka
Pittsburgh Penguins: Kasperi Kapanen
St. Louis Blues: Jori Lehterä, Jani Hakanpää, Petteri Lindbohm, Santeri Saari
Tampa Bay Lightning: Henri Ikonen
Toronto Maple Leafs: Cristopher Gibson
Winnipeg Jets: Jussi Olkinuora


Näistä siis vain Lehterä aloitti kautensa ylhäällä, mutta se nyt olikin aivan selvä tapaus. En tiedä voiko olla pettynyt, että muut eivät vielä päässeet ylhäällä pelaamaan. Jokipakka ja Pakarinen olivat toki sellaisia, että ihan realistiset odotukset oli pelipaikan suhteen. Eiköhän sieltä vielä tilaisuus aukea.

Lisäksi aivan viime metreillä Kapanen, Lindbohm ja Pokka saivat siirron, kuka Suomeen ja kuka AHL:ään. Lindbohmille saattaa ovet aueta ylös heti seuraavan loukkaantumisen myötä ja viime yön perusteella en näe estettä miksei Pokka voisi saada kutsun myöskin. Miten sitten seurat haluavat käyttää tulokassopimuksiaan, ainakin sen yhdeksän ottelua voisi olla tiedossa.


Wildin maalivahtien tilanne on tällä hetkellä aika surkea Hardingin murrettua nilkkansa. Bryzgalovista ei ole varmaa tietoa, ilmeisesti pelipaikkaa on tarjottu. Muutenhan tämä avaisi suurella todennäköisyydellä Bäckströmille ykköstorjujan paikan.


Ja tähän saa muokata Darcy Kuemperin. Nollapeli avausottelussa Avalanchea vastaan ja melko helpolla pääsi.


- Wildin senttereiden järjestys näyttäisi tällä hetkellä olevan Granlund – Koivu – Haula. Ja Parise nimenomaan Granlundin laiturina. Parisea ja Koivua peluutettiin mielestäni vähän väkisinkin yhdessä. Ei se näyttänyt toimivan. Nyt Koivun laitureina Vanek ja Coyle. Ei ole kirkossa kuulutettu, että tämäkään toimisi, mutta Vanek -korttia ei ole vielä ainakaan nähty.

Folin oli kolmosparissa, Dumbasta ei minulla ole tietoa.

Samalla selvisi se, että Bryzgalov on tosiaan hakemassa pelipaikkaa Wildin miehistöstä ja itse asiassa Kuemper on aiempaa väitettäni vastoin myös mukana. Eli Hardingin vaikeuksien myötä ei nyt ihan kaikki toiveet valuneet viemäriin.

- Ted Nolanin mukaan Ristolaisella on erittäin hyvät edellytykset Sabres –miehistöön, jos tämä ei ollut jo aiemmin selvää. Ristolainen on kuulemma pudottanut painoa kymmenisen kiloa ja se näkyy vauhdissa ja jopa voimaa on tullut lisää.

Armia jatkanee AHL:n puolella, mutta kevään hyvät esitykset eivät ilmeisesti jääneet suonenvedoksi. Varmasti tulee samaan pelejä ylhäälläkin. Mahdollisesti nuo kevään huippuotteetkin olisivat voineet tulla esille jo runsaasti aiemminkin, mutta kun käsi murtui juuri näihin aikoihin vuosi sitten ja edessä oli erittäin pitkä tauko. Ei ole helppoa nousta sellaisen jälkeen esille niin vähällä kokemuksella uudessa sarjassa ja pienessä kaukalossa.


Granlundin, Parisen ja Pominvillen yhteenpelaaminen ei jättänyt mitään kysymysmerkkejä avausottelun osilta. Peli pyöri kaiken aikaa vastustajan maalilla ja tehojakin syntyi kiitettävästi.

Jostain syystä Cooke oli peräti kakkosketjussa Koivun ja Vanekin kanssa. Ei ole kahden jälkimmäisenkään yhteenpelaaminen vielä häikäissyt, mutta Coylen olisin odottanut näkeväni Cooken tilalla.

Folin ja Dumba olivat vähän yllättäenkin Wildin kolmospari. Ennakossa pohdin, että kumpi näistä tulee pelaamaan Ballardin kanssa, mutta sieltä siis täystyrmäys.

Ristolaisen kohdalla en enää ollenkaan miettisi AHL:ää. Kärsii tällä hetkellä enemmänkin huonosta pakkiparista.

Armia oli viime yönä Rochesterin mukana hyvässä ja pahassa. Syöttö ja upea rl-maali, mutta melkoista sooloilua ja lopun rähinöistä suihkukomennus.


Tänään on jo otsikoitu Suomessakin tästä Blue Jacketsin Ryan Johansenin sopimusneuvotteluja koskevasta riidasta...

- J. Jokinen ja Barkov istutettu samaan ketjuun tässä vaiheessa. Varmasti helpottaa Barkoviakin, kun voi suomeksi kommunikoida kentällä ja JJ tulee kyllä viimeistelemään Boyesia paremmin. Bergeinheim / Huberdeau / Fleischmann kuka lie onkaan se kolmas lenkki, mutta Boyesin roikottamista tuossa ihmettelisin.

- KHL:stä siirtyneistä Jori Lehterä on harjoitellut Tarasenkon kanssa samassa ketjussa. Ei siis mitään yllätystä siltä suunnalta. Toivottavasti Jorin vauhti riittää.

- Kontiola sai nyt kokeilla Kesselin kanssa samassa vitjassa. Heitän tähän, että Kontiola tulee lopulta olemaan 3. sentteri, Bozakin ja Kadrin johtaessa kahta ensimmäistä ketjua.

- Keränen väläytti taitojaan tekemällä Kenta Nilsson -tyylisen rangaistuslaukauksen Wildin leirillä.

Johansen pääsi kuin pääsikin lopulta sopimukseen sinitakkien kanssa. Kolme tulevaa kautta rasittaa Blue Jacketsin palkkakuluja 4 000 000 $ / vuosi. Voisi mainita, että Johansen oli kyllä luvalla sanoen heikko avausottelussa.

Vielä ensimmäisessä ottelussa jäi Jussi Jokisen esitys Barkovin laidalla melko vaisuksi. Toisaalta olihan se melkoista jäähyilyä itse JJ:ltä, mutta myös koko Panthers-joukkueelta. Huberdeau oli lopulta tämä ketjun kolmas pelaaja.

Katsoin Bluesin ja Lehterän ottelua vain yhden erän osittain. Jori taisi vähän kritisoida otteitaan, mutta näkemäni perusteella pelasi oikeinkin hyvin, ainakin hyökkäyspäässä ja vauhti riitti oikein hyvin. Tarasenkon kanssa homma on toiminut tosiaan jo aiemmin, mutta paikka löytyi lopulta Schwartzin ja Lindströmin keskeltä. Ylivoimalla oli ilmeisesti sitten erilaiset koostumukset ja oliko myös tasakentällisin välillä Lindström vaihdettu Tarasenkoon?

Kontiolan vauhti ei vielä riittänyt Maple Leafs -miehistöön. Juuri muuta estettä ei olisikaan, mutta miten paljon voi sitten olettaa tämän vauhdin paranevan kauden mittaan? Muuten kyllä olisi oikeasti vahvistus NHL:n puolella. Bozak ja Kadri olivat tosiaan odotetusti 1- ja 2-sentterit.

Keränen taisi tehdä maalin viime yönä Iowa Wildille. Tuskin ihan äkkiä mitään asiaa NHL:ään.


1.   Jay Bouwmeester - 717 ott.
2.   Andrew Cogliano  - 540 ott.

- Bouwmeester on kaikkien aikojen listalla sijalla viisi. Sen verran kovasta suorituksesta kyse, että edelle ei mahdu esimerkiksi yhtään 60- tai 70-luvuilla syntynyttä pelaajaa.
- Coglianon luku 540 on yhtä kuin hänen uransa kaikki NHL:n runkosarjaottelut. Cogliano onkin neljänneksi eniten peräkkäisiä otteluita uransa alusta mitattuna pelannut pelaaja. Mahdollista onkin, että sijoitus nousee kauden mittaan vielä kolmanneksi.


Bouwmeesterin ja Coglianon peräkkäisten pelien putket jatkuvat. Näitä on kiva seurata kauden mittaan ja toivottavasti tulee pelaajille ja joukkueillekin hyviä pisteputkia kauden alusta.


2010:

3#. Erik Gudbranson – Gudbransonista voi vielä aivan hyvin kehittyä Panthersille tärkeä puolustaja, mutta ei ole muutaman ensimmäisen NHL-vuotensa aikana kyennyt esiintymään sillä tavoin, mitä kolmosvaraukselta uskaltaa odottaa.

Ei tullut liiemmin, eli ei yhtään keskityttyä Gudbransonin pelaamiseen, mutta hurjalla laukauksella tehty maali tietysti jäi sentään mieleen. Näkyy saaneen Panthersin kuudesta puolustajasta vähiten jääaikaa. Fanien kirjoituksia lukemalla saa sen kuvan, että paljon paremmalta näyttää kuin viime kaudella.

-----

Mietin, että ketjun voisi varmaan muuttaa ihan yleiseksi NHL-keskusteluksi? En halua, että tästä tulee mitään yksinpuhelua ja näkyy olevan paljon muitakin, jotka seuraavat ahkerasti ko. sarjaa ja varmasti monella enemmän sanottavaa kuin minulla aiheesta.

Varsinkaan itselläni, kun ei ole mitään suosikkiseuraa niin ei tule keskityttyä erityisemmin yhteenkään joukkueeseen. Sen vuoksi esim. kiva ollut lukea Ben_Amorin juttuja Flamesista.



Handy
  • Tila:
    Poissa
    Viestejä:
    1408
    Vihjeitä
    162
     
     
    Palautus
    78.60%
    Tuotto
    -162.90
    Panostus (ka.)
    4.70
     
     
    Tykkäykset:
    431
Vs: NHL: tilastoja, ennätyksiä & muuta
Kyllä voisi ollakin yleinen NHL-ketju tässä. Yleisesti päivän nhl-kohteista tietoja ja tilastoja sarjasta ym.

Mukavaa luettavaa nämä monologitkin ovat, ei siinä :Finger_fing22:


R-bet
  • Tila:
    Poissa
    Viestejä:
    1775
    Vihjeitä
    415
     
     
    Palautus
    100.00%
    Tuotto
    -0.06
    Panostus (ka.)
    5.99
     
     
    Tykkäykset:
    352
Vs: NHL-keskustelua
Lumpy on kyllä mahtavan ketjun isäntä, kiitos  :Finger_fing22:

Aina mainostan tätä samaa sivustoa, mutta on vaan niin loistava:

http://www.dtmts.com/

Lyhenne tulee sanoista DON'T TELL ME THE SCORE. Eli voit katsoa NHL-koosteet aamulla ja jännätä ottelua eli ei kuten esim. virallisilla sivuilla että tulos paljustuu liian aikaisin.

Legendaarinen sivu, jota aina tiirailin 1993-94 aamuisin ja katsoin että huh huh kun Teemu se vaan tekee pisteitä:

http://www.yle.fi/tekstitv/html/P235_01.html

Tekstit-tv on edelleen  :afro:


Lumpy
  • Tila:
    Poissa
    Viestejä:
    1419
    Vihjeitä
    2179
     
     
    Palautus
    102.68%
    Tuotto
    52.00
    Panostus (ka.)
    0.89
     
     
    Tykkäykset:
    318
Vs: NHL-keskustelua
Jaromir Jagrin hyvät otteet jatkuvat edelleen.

Jarome Iginla ei ole vielä ratkennut maalintekoon, joten ei kannata hengitystä pidätellen odottaa 600:tta maalia.

Muista pelaajista voisi mainita Sidney Crosbyn joka nousi juuri 500:n syöttöpisteen paremmalle puolelle. Daniel Sedin ylsi vastaavaan saavutukseen jo vähän aiemmin kuluvalla kaudella.

Joe Thornton tehoili 1200:een pisteesen ja kausi on muutenkin alkanut Thorntonilta oikein hyvin. Kesän riidat ovat tainneet jäädä toistaiseksi historiaan.

Tuhannen pisteen rajan ylittäjiä saadaan mahdollisesti useampikin ennen joulua, mutta Marian Hossa olisi enää neljän pisteen päässä.

Chris Neil on jäähyillyt vasta viiden minuutin verran, mutta tämä on jo nostanut hänet historiatilaston 40:n joukkoon. Ja onko se sitten hyvä vai huono asia, mutta 30:n sakkiin on kaikki mahdollisuudet kauden mittaan.

Scott Hannan nousi tovi sitten tuhannen pelatun runkosarjaottelun "kerhoon". Seuraavaksi sinne ovat tyrkyllä Brad Stuart (991), Brad Richards (986), Daniel Sedin (983), sekä David Legwand (982).


Buffalo Sabres: Joel Armia
Carolina Hurricanes: Rasmus Rissanen
Dallas Stars: Julius Honka, Jyrki Jokipakka, Henri Kiviaho
Edmonton Oilers: Iiro Pakarinen, Frans Tuohimaa
Florida Panthers: Juho Lammikko
Los Angeles Kings: Alex Lintuniemi
Minnesota Wild: Michael Keränen
Nashville Predators: Miikka Salomäki, Mikko Vainonen
New York Islanders: Ville Pokka
Pittsburgh Penguins: Kasperi Kapanen
St. Louis Blues: Jori Lehterä, Jani Hakanpää, Petteri Lindbohm, Santeri Saari
Tampa Bay Lightning: Henri Ikonen
Toronto Maple Leafs: Cristopher Gibson
Winnipeg Jets: Jussi Olkinuora


Näistä siis vain Lehterä aloitti kautensa ylhäällä, mutta se nyt olikin aivan selvä tapaus. En tiedä voiko olla pettynyt, että muut eivät vielä päässeet ylhäällä pelaamaan. Jokipakka ja Pakarinen olivat toki sellaisia, että ihan realistiset odotukset oli pelipaikan suhteen. Eiköhän sieltä vielä tilaisuus aukea.

Lisäksi aivan viime metreillä Kapanen, Lindbohm ja Pokka saivat siirron, kuka Suomeen ja kuka AHL:ään. Lindbohmille saattaa ovet aueta ylös heti seuraavan loukkaantumisen myötä. Miten sitten seurat haluavat käyttää tulokassopimuksiaan, ainakin sen yhdeksän ottelua voisi olla tiedossa.

Nyt on Lindbohmilla visiitti tehty ylhäällä ja oikein kelvollisesti meni. Ensimmäisessä vaihdossa joutui heti todistamaan Ducksin maalia, mutta ei siitä Lindbohmia voi syyttää. Muutaman seuraavan vaihdon katsoin vielä ja oikein miehekkäästi pelasi. Ei heti arvaisi, että sama kaveri on pelannut vuosi sitten Mestistä ja nuorten SM-liigaa.

Myös Jokipakka sai kutsun Dallas Starsin miehistöön, mutta debyyttia saadaan ilmeisesti odotella vielä tovi, koska ensi yönä Jokipakka ei vielä näillä näkymin ole kokoonpanossa.

Avalanchella oli epäonnea sekä Varlamovin että Berran vaivojen kanssa, jonka myötä Sami Aittokallio sai siirron ylös, mutta Berra näyttäisi kuitenkin jälleen tulevana yönä pelaavan.

Tuossa yläpuolella olevassa listassa oli siis nimiä, joilla ei ole tai ei ollut ennen kauden alkua pelejä pelattuna NHL:ssä, mutta muista nuorista - jo NHL:ssä pelanneista tai debyyttia odottavista voisi mainita AHL:ssa edukseen esiintyneet Teemu Pulkkisen (4 ott. 3+1), Markus Granlundin (5 ott. 2+2), Iiro Pakarisen (3 ott. 2+1), Michael Keräsen (4 ott. 1+2) ja Julius Hongan (3 ott. 1+1).

Vielä ensimmäisessä ottelussa jäi Jussi Jokisen esitys Barkovin laidalla melko vaisuksi. Toisaalta olihan se melkoista jäähyilyä itse JJ:ltä, mutta myös koko Panthers-joukkueelta. Huberdeau oli lopulta tämä ketjun kolmas pelaaja.

Erityisemmin ei ole Floridan ykkösketju kuin koko joukkuekaan vakuuttanut myöhemmissäkään peleissä. Ykkösnyrkissä on nyt testattu myös Hayesia ja Boyesia, joiden kanssa meninkin vähän sekaisin pari yötä sitten. Myös viime kaudelta tuttu Bergenheim-Barkov-Boyes -koostumus nähtiin jäällä. Nähdäkseni tämä BBB, jolle oli joku erityisen tyhmä lempinimikin toimi parhaiten tähän asti nähdyistä.


Bouwmeesterin ja Coglianon peräkkäisten pelien putket jatkuvat. Näitä on kiva seurata kauden mittaan ja toivottavasti tulee pelaajille ja joukkueillekin hyviä pisteputkia kauden alusta.


Nämä kestävät ilmeisesti edelleen. Coglianolla onkin pian sija 12. haarukassa tässä ns. Iron Man -tilastossa. Bouwmeester saa odotella sijalle neljä nousemista aina kauden loppupuolelle saakka, jos on sinne noustakseen.

Muista alkukauden putkista voisi mainita parilla lauseella.

- Nick Foligno (CBJ) on onnistunut saalistamaan syöttöpisteen kaikissa kauden viidessä ottelussaan.

- T.J. Brodie (CGY) on kerännyt tehnyt vähintään yhden pisteen kuudessa edellisessä ottelussaan. Ei huonosti puolustajalta. Harmi, että tämä putki ei alkanut kauden ensimmäisestä ottelusta Canucksia vastaan.

Viiden ottelun pisteputkessa syöttöpisteidensä myötä on Nick Foligno, mutta myös Mike Cammalleri (NJD), Jakub Voracek (PHI) ja kaiken sotkun jälkeen myös Ryan Johansen (CBJ).

On vielä melko aikaista näille tilastoille, koska kausi on vielä niin alussa, mutta hyvä, että seurattavia pelaajia kuitenkin on. Täytyy ottaa huomioon, että osalla joukkueista on vasta neljä ottelua pelattuna, joten Crosby ja kumppanit saattavat pistää listat uuteen uskoon.

Joukkueiden osalta nopeasti vilkaistuna ei yhdelläkään ole täysin puhdas alkukausi alla vaan viimeistään 60:n minuutin jälkeen on tullut jokunen pistemenetys.

Jos käydään kritisoimaan nähdyn perusteella kirjoittamaani NHL-ennakkoa, niin aika moni joukkue on ylisuorittanut alkukauden aikana tai sitten arvioni ovat olleet täysin pielessä. Varsinkin Predators ja Senators on mainittava, ehkä myös Flames on tunnustettava yllättäjäksi. Päinvastoin taas Blues, Bruins ja Lightning olisivat voineet aloittaa sähäkämminkin.

Kyseisessä ennakossa mainitsin jotain Dominik Hasekin numeron jäädyttämisestä / paidan kattoon hilauksesta ja nyt päivämääräksi on varmistunut tulevan tammikuun 13:s päivä. Sabres saa kyseisenä iltana vastaansa Hasekin viimeksi edustamansa NHL-seuran, Detroit Red Wingsin. Saman seuran, johon Hasek oli enemmän tai vähemmän lähellä päätyä vielä pari kautta takaperin, 47-vuotiaana.

Sen verran tullut numeroita pyöriteltyä tämän ketjun lyhyen historian aikana, että pienellä varauksella kannattaa suhtautua, jos joku lukema epäilyttää tai näyttää muuten uskomattomalta.

E:


Muista alkukauden putkista voisi mainita parilla lauseella.

- Nick Foligno (CBJ) on onnistunut saalistamaan syöttöpisteen kaikissa kauden viidessä ottelussaan.

- T.J. Brodie (CGY) on kerännyt tehnyt vähintään yhden pisteen kuudessa edellisessä ottelussaan. Ei huonosti puolustajalta. Harmi, että tämä putki ei alkanut kauden ensimmäisestä ottelusta Canucksia vastaan.

Viiden ottelun pisteputkessa syöttöpisteidensä myötä on Nick Foligno, mutta myös Mike Cammalleri (NJD), Jakub Voracek (PHI) ja kaiken sotkun jälkeen myös Ryan Johansen (CBJ).

On vielä melko aikaista näille tilastoille, koska kausi on vielä niin alussa, mutta hyvä, että seurattavia pelaajia kuitenkin on. Täytyy ottaa huomioon, että osalla joukkueista on vasta neljä ottelua pelattuna, joten Crosby ja kumppanit saattavat pistää listat uuteen uskoon.

Viime yön jälkeen saa listoilta pudottaa toistaiseksi Brodien, Cammallerin ja Voracekin. Sen sijaan Daniel Sedinin nimen saa lisätä viiden ottelun syöttö- ja pisteputkien listaan.


« Viimeksi muokattu: Lokakuu 22, 23:48:47 kirjoittanut Lumpy »


Lumpy
  • Tila:
    Poissa
    Viestejä:
    1419
    Vihjeitä
    2179
     
     
    Palautus
    102.68%
    Tuotto
    52.00
    Panostus (ka.)
    0.89
     
     
    Tykkäykset:
    318
Vs: NHL-keskustelua
Ei ole vielä NHL:n listat päivittyneet, joten nyt liikutaan heikoilla hangilla, kun minä alan suorittaa yhteenlaskuja.

Malkin ja Foligno ovat nyt siis kaiketi saalistaneet syöttöpisteen kuudessä perättäisessä ottelussa. Daniel Sedin putosi tästä porukasta, vaikka Canucks neljä maalia viime yönä tekikin.

Kuuden ottelun pisteputkessa on kahden ensiksi mainitun lisäksi myös Folignon ketjukaveri, Ryan Johansen.

Tässä vaiheessa voikin sanoa, että kai tuo oli Kekäläiseltä melko onnistunut sopimusneuvottelu Johansenin osalta, kun cap hit on vain neljä miljoonaa dollaria vuodelta. Mitään takuita ei näin hyvistä otteista ollut yhden hienon kauden jälkeen, joten viisaastihan Kekäläinen yms. piti linjansa neuvotteluissa. Ja mitä itse epäilin Johansenin motivaatiota, niin ei tarvitse epäillä enää. Hienoa pelaamista myös puolustussuuntaan.

Vaikka Folignolla ja Johansenilla hyvin meneekin, niin Blue Jacketsin osalta viikon huono uutinen oli tietysti se, että Nathan Hortonin kausi on käytännössä ohi ja mahdollisesti koko ura. Horton on kärsinyt jo vuosia selkävaivoista, mutta nyt selkä ei näytä asettuvan enää ollenkaan.

Viiden ottelun pisteputkeen nousivat viime yön myötä: Krejci, Ribeiro ja Kelly.

Ei viisi ottelua tietenkään mikään kovin erikoinen vielä ole. Tuplasti pidempi, niin alkaa kerätä mediassakin huomiota. Silti ei äkkiseltään arvaisi, että vähän penkin alle menneen alkukauden jälkeen Bruinsin joukkueestakin saa pari nimeä listalle. Charan polvivamma ja sitä seurannut huili ei tosin tule yhtään helpottamaan Bruinsin pientä alavireisyyttä.

Merkille pantavaa on tietysti se, että Ribeiro on kaikkien siviiliongelmien jälkeen löytänyt uuden vaihteen uralleen. Tai mistä minä tiedän onko ne ongelmat ohi, mutta hyvin näyttäisi kulkevan.

Suomalaisten osalta on pitänyt vielä hiljaista. Valtteri Filppulalla oli viime kaudella 12:n ottelun mittainen pistejakso, joten siinä hyvä ja aika kovakin tavoite suomalaisille.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 24, 21:17:13 kirjoittanut Lumpy »


Handy
  • Tila:
    Poissa
    Viestejä:
    1408
    Vihjeitä
    162
     
     
    Palautus
    78.60%
    Tuotto
    -162.90
    Panostus (ka.)
    4.70
     
     
    Tykkäykset:
    431
Vs: NHL-keskustelua
Välillä ne ammattituomaritkin kusee hommat. Eikö nuo voisi jälkeenpäin vielä keskustella keskenään tilanteesta ja sitten vasta tehdä lopullisen päätöksen?



Lumpy
  • Tila:
    Poissa
    Viestejä:
    1419
    Vihjeitä
    2179
     
     
    Palautus
    102.68%
    Tuotto
    52.00
    Panostus (ka.)
    0.89
     
     
    Tykkäykset:
    318
Vs: NHL-keskustelua
Olikohan nyt, että kymmenen ottelun mittaisen pisteputken sai Ryan Johansen lopulta aikaiseksi. Jakso alkoi kauden ensimmäisestä ottelusta, joten se tiesi Columbus Blue Jacketsin seuraennätystä siinä sarakkeessa.

Olin näkevinäni lähetyksessä, että Blue Jacketsin pisteputki ennätys - ihan sama mistä kohtaa kaudesta, olisi ollut Rick Nashin ja R.J. Umbergerin nimissä ja lukemat sama kymmenen ottelua.

Muuten en ole nyt seurannut niin tarkasti, että miten kenelläkin menee ja ei mene. Jevgeni Malkinilla on kuitenkin kymmenen ottelun jakso menossa ja putki saattaa kasvaa 11:n ottelun mittaiseksi kahden yön päästä Wildia vastaan.

Jagr ei ole "vieläkään" mennyt Mike Gartnerin ohi maaleissa, mutta seuraavalla kuitenkin tasoihin. Hyvinhän tuo näyttää kulkevan, että ei ole syytä lopettaa tähän kauteen sen puoleen. Vitsailihan Jagr itse uran jatkumisesta yli 50-vuotiaaksi.

Iginlakin sai lopulta maaleja aikaiseksi ja on nyt kaksi maalia kaukana Sundinista ja Nieuwendykista (564).

Marian Hossa sai sen 1000:nnen tehopisteen kaavittua, mutta muuten aika hiljaista.

Suomalaisten osalta ei mitään erikoista. Koivu noussee hyvin pian kymppisakkiin pisteissä. Koivulla ja Filppulalla myös Christian Ruuttu (13:s / 134) kohta tavoitettavissa maaleissa.

Olli Jokinen esimerkiksi ei ole vielä pisteille päässyt, mutta pelannut kyllä oikein hyvin omaa rooliaan kolmosketjussa. Kaikista ihmeellisintä on tietysti OJ:n uuden hiustyylin lisäksi se, että tehotilasto on plussalla. Eiköhän OJ vielä suomalaisten jäähypörssin kärkeen hoida itsensä, kun Jarkko Ruutu olisi 31:n minuutin päässä.

Crosby on tietysti melko hurjassa pistevauhdissa ja Perry maaleissa, mutta katsoa nyt tuonne puoliväliin kautta, että vieläkö tahti jatkuu. En tiedä missä suhteessa Crosbyn ketju on nyt tehnyt pisteitä, mutta joku aika sitten lähes kaikki tehot oli vielä yv:ltä. On se kait jo vähän tasoittunut.

2000-luvun runkosarjan suurin pistemäärä pelaajalta taitaa olla tuo Joe Thorntonin 05-06 -kauden 125 pistettä ja Crosbyn ennätys sitä seuraavalta - 06-07 -kaudelta, uran toiselta NHL-runkosarja -kaudelta 120 pistettä. Eipä tuo Crosbyn tämänhetkinen 147 pisteen tahti varmaan ihan huhtikuulle jatku, mutta noihin aiempiin lukemiin saattaisi olla mahdollisuudet kaiken mennessä nappiin. Kyseessä on kuitenkin Crosby, että ei tämä mitään sattumaa ole.



xx
Rio 2016 vetoja&keskustelua

Aloittaja Handy

0 Vastauksia
1225 Lukukerrat
Uusin viesti Heinäkuu 21, 09:44:22
kirjoittanut Handy
xx
Pokeri | Keskustelua ja pohdintaa

Aloittaja R-bet

0 Vastauksia
1765 Lukukerrat
Uusin viesti Maaliskuu 14, 16:10:56
kirjoittanut R-bet