kasinosankarit

Kohteita 32751

Avoimet kohteet 1

Ajankohtaista

Kaupallinen sisältö | 18 + | Säännöt & ehdot voimassa

NHL-ennakko – Atlantic-divisioona

Boston Bruins Perustettu: 1924 Stanley Cup -voitot: 6 Konferenssi: Itäinen / Eastern Divisioona: Atlantin / Atlantic Valmentaja: Claude Julien (CAN) Kapteeni: Zdeno Chára (SVK) Suomalaiset: Tuukka Rask, Joonas Kemppainen Kausi 2014-2015: (41–27–14). Idän 9:s.   Boston Bruinsin mennyt kausi oli ehdottomasti pettymys. Joukkue koki joitain suurempia muutoksia, mutta pudotuspelien ulkopuolelle jääminen oli jopa jonkinlainen katastrofi.   Bruins ei ole enää missään nimessä sellainen Stanley Cupin voittajakandidaatti, mitä se oli vielä tovi sitten, mutta pudotuspeliainesta joukkueessa on edelleen. Tästä huolimatta itse harkitsisin - vielä kun seura ei ole vajonnut kokonaan idän pohjalle, että olisiko aihetta aloittaa varovaisin askelin se kuuluisa uudelleenrakennus.   Huonosti sujuneen kauden jälkeen ei Bruins lähtenyt erityisemmin edes vahvistamaan joukkuetta, vaan hankkiutui jopa eroon seurassa liki kymmenen kautta seurassa pelanneesta Milan Lucicista, nuoresta Reilly Smithista ja peräti yli 40 pistettä nakuttaneesta - vasta 22-vuotiaasta puolustajasta, Dougie Hamiltonista. Hamilton itse ei ollut erityisen halukas jatkamaan Bostonissa, johon liittyen liikkuukin huhuja, että edelliskauden Bruinsissa ei ollut mikään paras joukkuehenki.   Maalivahtiosasto ja miksei hyökkäysosastokin on Bruinsilla yhä oikein kelvollinen. Ilman huolia ja murheita Tuukka Rask pystyy edelleen pelaamaan pitkälti yli 3/4 runkosarjasta ja loput pelit hoitanee Malcolm Subban tai leirityksessä mukana oleva Jonas Gustavsson. Ja hyökkäyksen osalta sen kelvollisuuden takaavat vielä Patrice Bergeron, Loui Eriksson ja David Krejci, jotka eivät ole kadonneet hyökkäyksestä mihinkään, vaikka uudelta GM:ltä Don Sweeneylta uskalsi odottaa Lucic-kaupan myötä melkein mitä tahansa.   Yksi merkittävä seikka oli myös se, että vuosia sivussa ollut ja käytännössä uransa lopettanut Marc Savard siirtyi ainakin nimellisesti Panthersin listoille, joten konkarin palkka ei ole enää Bruinsin rasitteena. Lisäksi Ducksista itärannikolle siirtynyt Matt Beleskey pelaa kohtuullisella sopimuksella ja on varmasti hyvä lisä joukkueeseen ja apu maalintekoon.   Vasta 19-vuotias David Pastrnak pelasi pisteiden valossa hyvän kauden, mutta laajemmalla otannalla on lupa odottaa ja toivoa varsinaista läpimurtokautta vasta nyt.   Zdeno Chára pelaa viimeisiä kausiaan ja onkin ehkä paljon pyydetty, mutta kapteenin tason ei soisi juuri laskevan entisestä alkavan kauden aikana. Samat sanat koskee myös Dennis Seidenbergia. Matt Irwin ei ole yhtään hullumpi lisäys puolustukseen ja korvaa aiemmin mainitun Hamiltonin varsinkin puolustuspäässä.   Arvio:   Edelleen - totta kai realistinen pudotuspelijoukkue. Bruinsissa on vieläkin niin paljon kokemusta ja pelaajia kesän 2011 mestarijoukkueestakin, että viime kaudesta huonontaminen vaatisi jo kunnon sukellusta, jonka mahdollisesti tapahtuessa saattaisi olla aihetta pohtia Clauden Julienin sopimusta ja toimitusjohtaja Sweeneyn tekemisiä uudelleen.     Buffalo Sabres Perustettu: 1970 Stanley Cup -voitot: - Konferenssi: Itäinen / Eastern Divisioona: Atlantin / Atlantic Valmentaja: Dan Bylsma (USA) Kapteeni: Brian Gionta (USA) Suomalaiset: Rasmus Ristolainen Kausi 2014-2015: (23–51–8). Idän 16:s.   Buffalossa ovet kävivät kauden jälkeen ahkerasti molempiin suuntiin ja Sabres lähteekin hakemaan nousua pohjamudista ns. välikautta viettäneen Dan Bylsman johdolla.   Bylsma onkin eräänlainen villi kortti, vaikka historia Penguinsin puikoissa tiedetäänkin. Hyppääminen uppoamassa olleeseen laivaan ei kuitenkaan ole aivan helppo juttu. Sabres oli koko NHL:n huonoin niin alivoimalla, ylivoimalla, kuin tehdyissäkin maaleissakin, joten työnsarka ei ole kovin pieni.   Valmentajavaihdoksen lisäksi merkittävää oli ehdottomasti parikymppisten Nikita Zadorovin ja Mikhail Grigorenkon siirtyminen Denveriin, josta lähelle Kanadan rajaa lähetettiin Ryan O'Reilly. Myös Cody Hodgson sai väistyä heikosti sujuneen kauden jälkeen.   O'Reillyn kirjoittama sopimus on yli 50 miljoonan dollarin arvoinen, joka on Sabresin historian suurin. O'Reilly nousi myöhemmin heinäkuussa otsikoihin Suomessa saakka, kolaroituaan autonsa kanssa humalapäissään.   Sabres nousi tapetille myös positiivisemmassa mielessä, kun varaustilaisuudesta haaviin tarttui odotetusti Jack Eichel koko tilaisuuden toisella vuorolla. Juniorisarjoissa hurjia tehoja nakuttanut 188-senttinen Eichel on kaikkea mitä kärkivaraukselta voi vaatia: kokoa, hyvää liikettä, terävä laukaus ja taitoa. Sabres on hukannut jo niin monta kärkipään varausta tavalla tai toisella, että tätä parempaa tuskin on luvassa ihan lähitulevaisuudessa.   Joukkue vahvistui jo aiemmin Evander Kanella, jonka viime kausi jäi torsoksi olkapäävamman vuoksi. Kane on kovan luokan vahvistus Sabresille ja nyt olisi syytä osoittaa olevansa kaikilla osa-alueilla huippu-urheilija.   Cody Franson, Carlo Colaiacovo ja varsinkin Kanen kanssa joukkueeseen saapunut Zach Bogosian ovat tervetulleita vahvistuksia, joiden myötä puolustus on reilusti aiempaa laadukkaampi. Bogosianin voidaan olettaa olevan Sabresin tärkein puolustaja. Rasmus Ristolaisella on myös saumat olla erittäin merkittävässä roolissa ja kauteen lähtemistä marginaalista helpotusta tuo se pieni seikka, että Pohjois-Amerikan media keskittynee ainakin alkukaudesta lähinnä Eicheliin ja Bylsmaan.   Maalivahtihankinnat  (Chad Johnson, Robin Lehner) ja puolustus tulee varmasti aiheuttamaan Bylsman vähille hiuksille harmaan sävyjä, mutta hyökkäys ei ole ollenkaan niin huonolla tolalla, mitä kauden 2014-2015 rämpimisestä saattaisi olettaa. Tyler Ennis, Matt Moulson, O'Reilly, Kane ja nuoriso muodostavat toimiessaan oikein hyvät kärkipään ketjut.     Arvio:   Parempaa on lupa odottaa, joka tarkoittaa sijoituksen - mahdollisesti useammankin napsimista konferenssissa. Rohkeimmat povaa jopa playoffs-paikkaa.     Detroit Red Wings Perustettu: 1932 Stanley Cup -voitot: 11 Konferenssi: Itäinen / Eastern Divisioona: Atlantin / Atlantic Valmentaja: Jeff Blashill (USA) Kapteeni: Henrik Zetterberg (SWE) Suomalaiset: Teemu Pulkkinen Kausi 2014-2015: (43–25–14). Idän 6:s. Hävisi pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Tampa Bay Lightningille.   Autokaupungissa nähtiin jotain mitä joku vuosi sitten ei olisi osattu odottaakaan, kun Mike Babcock siirtyi jääkiekon pääkaupunkiin ja farmiseura Grand Rapids Griffinsissa heilunut Jeff Blashill otti hänen paikkansa Red Wingsin puikoissa.   Blashill oli varmastikin jossain määrin helppo valinta, sillä yhdysvaltalainen tuntee joukkueen ennestään ja varsinkin nuoremmat pelaajat, jotka väistämättä ajavat kohta neljääkymmentä lähestyvien konkareiden ohitse.   Näistä edellä mainituista konkareista väistyivät jo tai kokonaan lopettivat Daniel Cleary, Erik Cole, ja Marek Židlický. Tilalle tulivat mm. Brad Richards ja koko uransa Washington Capitalsissa viettänyt Mike Green. Brad Richards ei ole enää samanlainen pisteiden tehtailija kuin edellisellä vuosikymmenellä, mutta ruutua olisi edelleen tarjolla kakkos- tai kolmosketjun sentterinä.   Red Wings on jo ajanut liudan loistavia nuoria pelaajia NHL-ympyröihin. Sekä Henrik Zetterberg, Johan Franzén kuin Pavel Datsjuk ovat olleet toistuvasti sivussa, joten vastuuta on tullut jo paljon ja on tullut myös tulosta näyttöpaikkojen myötä. Äsken mainituista Franzén on kärsinyt vaikeista aivotärähdyksen jälkioireista ja onkin vasta juuri kauden alla saanut luvan aloittaa jääharjoittelun, mutta on sitten täysin eri asia, että onko ruotsalainen pelikunnossa kauden alkaessa.   Puolustus on pysynyt suunnilleen ennallaan. Zidlicky aloitti menneen kauden kohtalaisen pirteästi, mutta hyytyi kevättä kohden ja itse keväästä ei jäänyt kovin hyvä maku kenellekään. Green on nimekäs hankinta, mutta vahvuudet ovat lähinnä hyökkäyspäässä ja eivät enää sielläkään sitä luokkaa, mitä joitain vuosia takaperin.   Jimmy Howard oli jo ajoittain kohtalaisen varman oloinen, mutta ikävä kyllä ne hanatkin aukesivat joskus vuodenvaihteen jälkeen, eli helppoja maaleja meni toistuvasti. Howard pelaa kalliilla lapulla, mutta näen tshekkilaisella Petr Mrázekilla olevan saumat ottaa ykkösmaalivahdin tontti itselleen.   Arvio:   Taistelee divisioonan kakkossijasta.       Florida Panthers Perustettu: 1993 Stanley Cup -voitot: - Konferenssi: Itäinen / Eastern Divisioona: Atlantin / Atlantic Valmentaja: Gerard Gallant (CAN) Kapteeni: Willie Mitchell (CAN) Suomalaiset: Aleksander Barkov, Jussi Jokinen Kausi 2014-2015: (38–29–15). Idän 10:s.   Sunrisessa alkaa näyttä pikku hiljaa hyvältä. Suurille muutoksille ei ollut tarvetta, vaikka joukkue jäi edelliskeväänäkin pihalle pudotuspeleistä. Käytännössä ainut merkittävä lisäys joukkueeseen oli Bostonista etelään matkannut Reilly Smith.   Joukkueen nuoriso-osasto on taas yhden kauden ja vuoden kokeneempia ja Jaromir Jagrin pelaamisesta ja haastatteluista paistoi tyytyväisyys Panthersiin, joka on ikärakenteeltaan melko päinvastainen mitä NJ Devilsissa nähtiin ja tuskin Floridan sääkään on mielialaa laskenut.   Lisäksi Aleksander Barkov on vihdoinkin ollut pidempään terveenä ja kesä on mennyt treenatessa eikä itseään kuntouttaessa. Jonathan Huberdeaullakin on alla hyvä kausi, jonka myötä kanadalainen kirjoitti juuri nimensä kahden vuoden ja 6 500 000 $ arvoiseen paperiin. Täytyy pitää mielessä, että Panthersilla on myös hieman nimettömämpiä nuoria Vincent Trocheckin tapaan.   Patrick Sharpia huhuiltiin vielä keskikesällä joukkueeseen, mutta osoite löytyi muualta ja varmasti hyvä niin, sillä kohtalaisen kovalla liksalla pelaavan Sharpin ura on väistämättä laskusuhdanteessa ja Panthersin kärkiketjuja ei kannata lähteä liiaksi rikkomaan.   Panthersinkin puolustus on sitä kokemusta ja nuoruutta, kun se koostuu parista 70-luvulla syntyneestä ja loppuosa 90-luvun nuorisosta. Puolustuksessa on kaikkiaan laatu enemmän kuin hyökkäysosastolla, joka saattaisi kaivata hieman vahvistusta alempiin ketjuihin.  Pieniä muutoksia saattaakin olla tiedossa, sillä Torontossa viime kauden pelannut ja aiemminkin Floridassa kiekkoillut David Booth hakee pelipaikkaa leirityksen kautta. Myös Martin Havlat tavoittelee paikkaa joukkueesta.   Roberto Luongo aloittaa nyt Floridaan paluun jälkeen toisen kautensa Panthersin selvänä ykkösmaalivahtina. Mennyt kausi oli oikein onnistunut konkarilta, mutta taakka tulee olemaan erittäin raskas 36-vuotiaalle kanadalaiselle. Al Montoya ei ole edes kakkosmaalivahdiksi juurikaan erikoinen veskari, mutta niin vain mies roikkuu edelleen NHL-kuvoissa.   Vasta 19-vuotias Aaron Ekblad saattaa hyvinkin havitella kärkisijoja kauden päätteeksi puolustajien pistepörssissä. Ekblad pelasi jo tulokaskaudellaan lähes 0,5 pisteen keskiarvolla ja pokkasi siinä sivussa Panthersin sisäisen +/- -tilaston voiton.   Arvio:   Parempi startti kauteen, niin pudotuspelit ovat realismia.       Montréal Canadiens Perustettu: 1909 Stanley Cup -voitot: 24 Konferenssi: Itäinen / Eastern Divisioona: Atlantin / Atlantic Valmentaja: Michel Therrien (CAN) Kapteeni: Max Pacioretty (USA) Kausi 2014-2015: (50–22–10). Idän toinen. Hävisi konferenssin välierissä Tampa Bay Lightningille.     Montréal Canadiens tuli aliarvioitua vuosi takaperin. Canadiens pelasi oikein kelvollisen kauden ja Carey Price totta kai eritoten. Täytyy muistaa sekin, että Pricella ei ollut parhaat mahdolliset lähtökohdat kauteen vakavan polvivamman jäljiltä.   Puolustustaan Canadiens ei lähtenyt juurikaan muokkaamaan. Sergei Gontšar lähtee hakemaan pelipaikkaa Pittsburghista, mutta se ei tule joukkueeseen vaikuttamaan pelillisesti. Käytännössä lähes kaikki rakentuu taas P.K. Subbanin ja Andrei Markovin varaan ja loput keskittyvät auttamaan Pricea pitkässä urakassa. Ehkä vielä toinenkin pari on helppo rakentaa, mutta sen jälkeen voidaan puhua laadukkaan materiaaliin puutteesta tällä hetkellä.   Hyökkäys oheni P.A. Parenteaun verran. Parenteaulta odotettiin enemmän, mutta uudet värväykset - Zack Kassian ja Alexandr Sjomin ovat hyviä vahvistuksia. Kassian ei ole lyhyellä NHL-urallaan pisteillä juhlinut, mutta Canadiensissa voisi olla paikka ottaa hyvillä näytöillä paikka isommastakin ruudusta. Tomáš Fleischmann hakee pelipaikkaa tryout-sopimuksen kautta. Fleischmann oli pelaamassa muutama vuosi takaperin peräti piste / ottelu -tahdilla Avalanchessa, kunnes veritulppa katkaisi kauden, jonka jälkeen tšekkiläinen ei ole ollut enää samanlaisessa lennossa.   Max Pacioretty loukkasi polvensa heinäkuun omatoimisissa harjoituksissa. Jos loukkaantuminen ei siirrä kanadalaisen kauden aloitusta, niin ainakin siihen valmistautumiseen se tulee vaikuttamaan. Pacioretty on ollut muutamana viime kautena joukkueen ylivoimaisesti kovin maalintekijä, joten varsinkin tässä tilanteessa Brendan Gallagherin ja erityisesti Alex Galchenyukin on otettava edes pieni harppaus eteenpäin. Viimeksi mainitusta on huomattava sellainen seikka, että jatkossa Galchenyuk pelaa sentterinä vasemman laiturin paikan sijaan. Sjominin poiminta oli varmastikin huojentava uutinen Paciorettyn tapauksen jälkeen, kunhan venäläinen vain on satalasissa touhussa mukana.   Arvio:   Paljon on Pricen harteilla. Runkosarjaan jääminen olisi pettymys, mutta viime kevään tapainen suoritus vaatisi venymistä koko joukkueelta.       Ottawa Senators Perustettu: 1990 (NHL:ssä 1992-) Stanley Cup -voitot: - Konferenssi: Itäinen / Eastern Divisioona: Atlantin / Atlantic Valmentaja: Dave Cameron (CAN) Kapteeni: Erik Karlsson (SWE) Kausi 2014-2015: (43–26–13). Idän 7:s. Hävisi pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Montreal Canadiensille.   Ottawa Senators lukeutuu myös joukkueisiin, jotka viettivät hiljaisempaa kesää. Ehkäpä pudotuspeleihin pääsy melko kokemattomalla ja nimettömällä joukkueella loi uskoa siihen, että tulevalle kaudelle tulee kuin luonnostaan nuorten pelaajien osalta yksi askel eteenpäin ja Dave Cameronin joulun alla tekemä kurssinmuutos jatkuu edelleen.   Oli melkein selvää, että toinen viime kauden maalivahdeista saa lähteä ja arpa osui Robin Lehnerin kohdalle. Vastuu tulee nyt jakautumaan tasaisemmin Craig Andersonin ja Andrew Hammondin harteille, eikä tällä kertaa kolmeen osaan. Anderson on ollut ajoittain erittäin epävarma, mutta edelleen tärkeä palanen Senatorsille ja Hammondin todella yllättävä nousu noinkin hyväksi NHL-maalivahdiksi on vain positiivinen asia, vaikka se koituikin nyt Lehnerin kohtaloksi.   Puolustus on hieman kärjistäen mallia Erik Karlsson ja Marc Methot ja sitten kaikki muut, jonka lisäksi vielä käytännössä ylimääräisenä rasitteena vielä tämän kauden ajan konkari Chris Phillips.   Senatorsin hyökkäykseen on lyönyt ryminällä läpi kourallinen erittäin hyviä nuoria pelaajia Mika Zibanejadin, Mark Stonen, Curtis Lazarin ja jo hieman varttuneemman, mutta vasta NHL-ympyröihin nousseen Mike Hoffmanin johdolla.   Aiemmin mainitut nimet vahvistettuna Bobby Ryanilla, Kyle Turrisilla ja muutamalla kokeneemmalla kaverilla muodostavat useamman laadukkaan ketjun, jolta voi odottaa tulosta. Ja vaikka äsken kritisoitu puolustus voisi olla reilusti parempikin, niin ei se kuitenkaan vuotanut kuin seula menneelläkään kaudella ja muun joukkueen ollessa kohtalaisen tehokas oli tuloksena huonon runkosarjan alun jälkeen pudotuspelit.   Arvio:   Idästä jälleen mahdollisuudet pudotuspeleihin. Paikkoja on kuitenkin rajallinen määrä ja monta tasavahvaa joukkuetta taistelemassa samoista sijoituksista.   Tampa Bay Lightning Perustettu: 1992 Stanley Cup -voitot: 1 Konferenssi: Itäinen / Eastern Divisioona: Atlantin / Atlantic Valmentaja: Jon Cooper (CAN) Kapteeni: Steven Stamkos (CAN) Suomalaiset: Valtteri Filppula Kausi 2014-2015: (50–24–8). Hävisi Stanley Cupin finaaleissa Chicago Blackhawksille..   Ben Bishop teki nousua tai kenties jo nousi NHL:n maalivahtien parhaimmistoon, mutta mennyt kausi ei ollut niin häikäisevä, mitä saattoi odottaa. Lightningin parin vuoden takaisesta ensimmäisen kierroksen varauksessa Andrei Vasiljevskissa on potentiaalia nousta liigan parhaimmistoon. 21-vuotias venäläisvahti joutui tai pikemminkin pääsi Bishopin loukkaannuttua pelaamaan jo Stanley Cupin finaaleissa, joissa hän esiintyikin oikein hyvin.   Vasiljevskin alkukautta - jopa loppuvuoteen saakka tulee viivyttämään häneltäkin löydetty veritulppa. Sama, pahimmillaan hengenvaarallinen riesa on pitänyt useita pelaajia pitkään sivussa ja jopa päättänyt joidenkin uran. Venäläisen onneksi veritulpasta päästiin nopeasti eroon, joten ura jatkunee paussin jälkeen normaalisti. Tilanteeseen reagoitiin Ray Emeryn tryout -sopimuksella.   Nuoren venäläismaalivahdin tilannetta lukuunottamatta Lightning lähtee lähes identtisellä joukkueella alkavaan kauteen, joka on varmastikin viisas ratkaisu. Hyökkäys on liigan eliittiä - jopa parhain. Brenden Morrow'sta luopuminen oli oikea ratkaisu, kun tilalle tuli halvempi ja helposti konkarin korvaava Erik Condra.   Steven Stamkosin loukkaantumisen jälkeinen kausi ei ollut niin hurjaa tulitusta, kuin olisi voinut kuvitella ja tämä saattaakin olla hänelle jopa viimeinen kausi Tampassa ja lisämotivaationa viimeinen hetki toviin taistella realistisesti Stanley Cupista.   Puolustuksen käytännössä ainut miinusmerkki on Matt Carle ja hänen käsittämätön 5 500 000 dollarin vuosiansio, joten siinä on Lightningille jonkinlainen rasite, josta ei ole niin helppoa päästä eroon.   Nouseeko Victor Hedman jopa Ruotsin ykköspuolustajaksi ohi Erik Karlssonin?   Arvio:   Täytti menneellä kaudella omat ja monen muun odotukset selviytymällä Jon Cooperin toisella täydellä päävalmentajakaudella finaaleihin. Jopa suurin ennakkosuosikki tulevalle kaudelle kesän finaalikokemusta rikkaampana.     Toronto Maple Leafs Perustettu: 1917 Stanley Cup -voitot: 13 Konferenssi: Itäinen / Eastern Divisioona: Atlantin / Atlantic Valmentaja: Mike Babcock (CAN) Kapteeni: Dion Phaneuf (CAN) Suomalaiset: Leo Komarov Kausi 2014-2015: (30–44–8). Idän 15:s.   Torontossa reagoitiin huonoon menestykseen laittamalla kerralla joukkuetta uuteen uskoon toimistosta jäälle saakka.   Mike Babcock ja uusi toimitusjohtaja, ikämies Lou Lamoriello ovat alansa legendaarisimpia nimiä 2000-luvun NHL:ssä, mutta tilanne on molemmille hyvin haastava ja uudenlainen. Babcockiin löytyy luottoa, mutta Lamoriellon kohdalla vähän niin ja näin. Toivottavasti Lou kuuntelee muitakin, sillä nyt ei puhuta aivan mitättömän joukkueen tulevaisuudesta.   Maalivahdit saivat kesän aikana rauhan Jonathan Bernierin ja James Reimerin jatkaessa vielä ainakin kauden tai pari Torontossa. Maple Leafs ei vielä mistään menestyksestä realistisesti taistelekaan, mutta tulevaisuudessa seura kaipaisi yhden kovan luokan veskarin Bernierin tai Reimerin tilalle.   Kesselin poistuminen hyökkäyksestä vei sen viimeisenkin kärjen sieltä ja kauden alkaessa saattaa osalla tulla pienoinen ikävä tätä miestä. Hyökkäyksestä voidaan helposti käyttää sanaa tasapaksu, jonka merkitys korostui vain entisestään Nick Spalingin, Mark Arcobellon ja P.A. Parenteaun tapaisilla hankinnoilla. Tyler Bozakilla ja Nazem Kadrilla olisi parannettavaa viime kaudesta ja Joffrey Lupul on Maple Leafsin osalta sellainen konkari, josta ei ole enää juuri mitään hyötyä hintalapun ollessa hirveä.   Toronton kupeesta kotoisin oleva ex-Panthers Brad Boyes osallistuu Maple Leafsin harjoitusleirille, jonka kautta Boyesin tasoisen pelaajan voi odottaa saavan sopimuksen. joukkueesta. Pitkän uran Calgaryssa tehnyt Curtis Glencross on Boyesin kanssa samoin tavoittein liikkeellä. Viimeisin muutos hyökkäykseen oli itävaltalainen Michael Grabner, joka siirtyi kuuden pelaajan kaupassa New York Islandersista Torontoon. Kaupan yhtenä osapuolena oli suomalaisvahti Christopher Gibson.   Puolustuskaan ei ole mennyt ainakaan parempaan suuntaan. Muutama alemman parin vahvistus ja käytännössä ei muuta. Morgan Rielly on niitä harvoja ilonaiheita, jolle on ehdottomasti lyötävä uutta sopimusta pikimmiten.   Maple Leafsia saadaan rakentaa vielä pitkään ja hartaasti ja sen onnistumista voidaan sitten arvioida vuosien päästä. Tilanne on nyt se, että hyökkäys sekä puolustus ovat sarjan kolmen huonoimman joukossa ja ainakin oma mielenkiinto kohdistuu alkavalla kaudella nuorten pelaajien, kuten William Nylanderin ja mahdollisesti Kasperi Kapasen otteisiin.   Arvio:   Toronton kaltaiselle seuralle ja kiekkokaupungille toivoisi menestystä, mutta sitä ei ole luvassa vielä missään muodossa. Hyviä varauksia ja järkeviä siirtoja toivoen.  

Arvio divisioonan sijoituksista

 
  1. Tampa Bay Lightning
  2. Detroit Red Wings
  3. Montreal Canadiens
  4. Ottawa Senators
  5. Boston Bruins
  6. Florida Panthers
  7. Buffalo Sabres
  8. Toronto Maple Leafs

Sinun täytyy kirjautua kommentoidaksesi. Kirjaudu