kasinosankarit

Kohteita 32850

Avoimet kohteet 1

Ajankohtaista

Kaupallinen sisältö | 18 + | Säännöt & ehdot voimassa

NHL-ennakko – Pacific-divisioona

Anaheim Ducks Perustettu: 1993 Stanley Cup -voitot: 1 Konferenssi: Länsi / Western Divisioona:  Tyynenmeren / Pacific Valmentaja: Bruce Boudreau (CAN) Kapteeni: Ryan Getzlaf (CAN) Suomalaiset: Sami Vatanen Kausi 2014-2015: (51–24–7). Lännen 1. Hävisi konferenssin finaaleissa Chicago Blackhawksille.   Anaheim Ducks vastasi viime kauden koviin odotuksiin etenemällä konferenssin finaaleihin saakka.   Ducks on kierrättänyt viime vuosina montaa maalivahtia ja oikein kenestäkään ei ole tuntunut löytyneen selvää ykköstä ja sellaista huippua, jota toden teolla Stanley Cupista taisteleva joukkue tarvitsee - varsinkin jos joukkue ei ole puolustuksen osalta yhtä teräksen kova kuin mitä esimerkiksi Blackhawksin osalta on nähty.   Toinen ongelma on ollut valmentaja Bruce Boudreau, jonka toiminnasta esimerkiksi Teemu Selänne ja Jonas Hiller saivat jo aiemmin tarpeekseen. Jos ei maalivahteja voi syyttää liiasta, niin ehkä Boudreau on ollut ja saattaa olla jatkossakin se kompastuskivi, jonka vuoksi finaalipaikat ovat jääneet haaveeksi. Myös ylivoima on ollut Ducksin kaltaiselle joukkueelle säälittävän huonoa.   Joukkue on lähdössä kauteen tanskalaisen Fredrik Andersenin johdolla, jolle tukea antavat Hurricanesista hankittu Anton Khudobin ja toista kauttaan joukkueen mukana oleva 22-vuotias John Gibson.   Puolustuksen ehdottomasti suurin muutos on François Beaucheminin siirtyminen Colorado Avalancheen. Beauchemin on aiemmasta Toronton reissustaan huolimatta ollut jo ns. ikoni Ducks-joukkueessa ja siirron myötä seura menetti rutkasti kokemusta, jättäen myös pelillisesti aukon puolustukseen.   Vuosi takaperin Ducks teki Vancouver Canucksin kanssa ahkerasti kauppaa ja yksi kesän mielenkiintoisimmista siirroista oli tänäkin vuonna samojen joukkueiden välillä, kun Kevin Bieksa sai uuden osoitteen Kaliforniasta. Bieksa on kelvollinen korvaaja Beuacheminille samojen vahvuuksien myötä ja kausipalkkakaan ei ole juurikaan kovempi. Bieksan sopimus on joiltain suunnilta saanut jo ennen ensimmäistäkään ottelua negatiivista palautetta, mutta en näkisi sopimusta mitenkään huonona, kun puhutaan vain kolmesta kaudesta, joista kaksi jälkimmäistä ovat alkavaa kautta 600 000 $:n verran pienempiä.   Ducksin hyökkäystä miettiessä on selvää, että ensimmäisenä tulee edelleen mieleen Ryan Getlaz ja Corey Perry. Ryan Kesler oli ehdottomasti onnistunut hankinta. Joku saattoi odottaa jonkun tehopisteen enemmän, mutta ruutunsa yhdysvaltalainen täytti enemmän kuin hyvin.   Laajuutta ja eri osa-alueiden osaamista hyökkäyksessä on runsaasti. Positiivista on se, että esimerkiksi Jakob Silfverbergista näyttää kuoriutuneen erittäin hyvä pelaaja. Ducksin edelliskauden kolmanneksi parhaan maalintekijä Matt Beleskeyn menetys kirpaisee jollain asteella, mutta mies tarjosi itsestään liian kovaa hintalappua ja saihan Ducks hänen tilalleen - laituriosastoa paikkaamaan erinomaisen luistelijan ja näppärän kahden suunnan pelaajan Carl Hagelinin.   Emerson Etem sai vaihtaa maisemaa ja uusina niminä hyökkäykseen lisättiin mm. konkari Shawn Horcoff ja pientä kiertuetta viime aikoina tehneet Chris Stewart ja Mike Santorelli, jolta löytyy aiempaa kokemusta Keslerin kanssa pelaamisesta.   Muuta:   Andrew Cogliano pelasi jälleen täyden 82. ottelun kauden. Kaudesta 2007-2008 NHL:ssä pelannut Cogliano ei ole joutunut jättämään ainoatakaan ottelua väliin tänä aikana. Aktiivipelaajista vain Jay Bouwmeester ja Henrik Sedin ovat yltäneet uransa aikanaan pidempään katkeamattomaan jaksoon.   Arvio:   Selvä pudotuspelijoukkue materiaaliltaan. Muutama näkyvä menetys pelaajistossa, joita paikattiin yhtä pätevillä miehillä. Andersenin ja avainpelaajien onnistuessa potentiaalia mennä päätyyn saakka. Ennakkoon ei juurikaan heikkouksia.     Arizona Coyotes Perustettu: 1972 Stanley Cup -voitot: - Konferenssi: Länsi / Western Divisioona:  Tyynenmeren / Pacific Valmentaja: Dave Tippett (CAN) Kapteeni: Shane Doan (CAN) Kausi 2014-2015: (24–50–8). Lännen 14:s.   Arizona Coyotes on paininut kevään ja kesän aikana sellaisten pienien asioiden kanssa kuin kotihallinsa ja koko seuran tulevaisuuden kanssa. Nyt asiat ovat kuitenkin rauhoittuneet sillä saralla.   Mennyt kausi oli Coyotesille erittäin surullinen ja erityisen hyvä saalis ei jäänyt käteen kesän varaustilaisuudestakaan.   Mike Smithin piti ennakkoon olla ehkäpä se suurin tuki joukkueelle, mutta kanadalaisen otteet olivat suuri pettymys. Smithin kausi päättyi lopulta MM-kultaan, joka oli sentään hänelle itselleen pieni lohtu tuskaisen kauden päätteeksi. Smith on kuitenkin aiempien hyvien otteidensa ja suuren palkkansa vuoksi se johon joukkueessa edelleen luotetaan ja on luotettava, sillä maalivahtiosastolla tukea antaa käytännössä vain Anders Lindbäck, jonka NHL-ura ei ole ollut tähän asti erityisen mairitteleva siedettävästä alusta huolimatta.   Maaliskuun alussa Coyotes löi Keith Yandlelle menolipun New Yorkiin. Yandle oli ollut jo vuosia samanlainen tärkeä palanen kuin esimerkiksi Oliver Ekman-Larsson on ollut. Tästä ruotsalaisesta joukkueella ei ole missään nimessä vara päästää irti. Flyersista saapunut Nicklas Grossmann ei ole kummoinen vahvistus edes Coyotesille.   Hyökkäysosasto näki muutoksia esimerkiksi Lauri Korpikosken ja äsken mainitun Grossmannin kanssa samassa kaupassa mukana olleen Sam Gagnerin vaihdettua maisemaa. Tärkeimmät sopimukset olivat Mikkel Bödkerin pitäminen joukkueessa ja Blackhawksin paidassa Stanley Cupin voittamassa käyneen Antoine Vermetten paluu.   Onko alkava kausi Shane Doanin viimeinen? Millaiseen jälkeen Max Domi pystyy NHL:n puolella - ehkäpä Domilla on potentiaalia olla jopa yksi kauden parhaista tulokkaista McDavidista ja Eichelista huolimatta?   Arvio:   NHL:n häntäpään joukkueita, jos ei sitten se kaikkein viimeisin. Mikäli Coyotes romahtaa koko NHL:n viimeiseksi, niin ainakin saumat ensimmäiseen varausvuoroon ja Auston Matthewsin nappaamiseen paranevat sen myötä.     Calgary Flames Perustettu: 1972 (1972-1980 Atlanta Flames) Stanley Cup -voitot: 1 Konferenssi: Läntinen / Western Divisioona: Tyynenmeren / Pacific Valmentaja: Bob Hartley (CAN) Kapteeni: Mark Giordano (CAN) Suomalaiset: (Markus Granlund, Joni Ortio), Karri Rämö Kausi 2014-2015: (45–30–7). Lännen 8:s. Hävisi konferenssin välierissä Anaheim Ducksille.   Calgary Flames yllätti varsinkin allekirjoittaneen täysin viime kaudella, joten nyt ei voi sortua samanlaiseen aliarvioimiseen - varsinkaan kun Flames näyttää paperilla vain vahvistuneen aiemmasta.   Calgaryssa startataan kauteen samalla maalivahtikaksikolla (Jonas Hiller, Karri Rämö) kuin vuosi sitten. Joni Ortio sai vihdoin hakemansa yksisuuntaisen sopimuksen, joten nuori suomalainen lyö painetta kokeneemmille veskareille alkusyksyn aikana ja sitten nähdään kuka löytää itsensä mistäkin myöhemmin - joku luultavasti kokonaan uudesta joukkueesta.   Flames on rakentanut viime vuosien mittaan erittäin vakuuttavan puolustuksen, johon viimeisin lisäys oli Bruinsista Kanadaan siirtynyt Dougie Hamilton. Mark Giordano, T.J. Brodie yms. muodostavat yhden koko liigan laadukkaimmista pakistoista, vaikka se ei suuren yleisön silmissä ehkä kuulostakaan yhtä vakuuttavalta kuin Rangersilla ja kumppaneilla.   Jossain määrin samat sanat koskee myös Flamesin hyökkääjiä. Aikanaan Jarome Iginlan lähdettyä joukkueesta, moni varmasti mietti mitä tuleman pitää, mutta nuoriso-osaston Johnny Gaudreau ja Sean Monahan ovat ottaneet heti roolia ja esimerkiksi Jiri Hudlerin hankinta osoittautui todelliseksi löydöksi, jolle voisi maksaa melkein enemmänkin joukkueelle annettuun panokseen suhteutettuna.   Vuosi sitten numerolla neljä varattu ja kauden OHL:ssä viettänyt Sam Bennett on nyt vuoden vanhempi ja näillä näkymin valmis aloittamaan kautensa NHL:ssä. Valmentaja Hartleyn mukaan Bennett pelannee keskushyökkääjänä, eikä laiturin tontilta, kuten olisi saattanut tulokkaan kohdalla veikata.   Arvio:   Tällä kertaa pudotuspelien ulkopuolelle jääminen olisi jo lievä pettymys, vaikka divisioonassa haastetta riittääkin.     Edmonton Oilers Perustettu: 1972 Stanley Cup -voitot: 5 Konferenssi: Läntinen / Western Divisioona: Tyynenmeren / Pacific Valmentaja: Todd McLellan  (CAN) Kapteeni: Päivitys 8.10. Andrew Ference (CAN) ei jatka Oilersin kapteenina. Suomalaiset: Lauri Korpikoski Kausi 2014-2015: (24–44–14). Lännen 13:s.   Viimeiseen kauteen legendaariselle Rexall Placelle Oilersin johdattaa Todd McLellan. Kanadalainen valmensi San Jose Sharksissa kokeneita Patrick Marleuta, Joe Thorntonia ja kumppaneita useita vuosia ja nyt on haasteena nuoremmat kaverit, kun aina ei ollut helppoa tulla toimeen veteraanienkaan kanssa.   Oilersilta on jo pikku hiljaa odotettu tulosta ykkösvarausten ja muiden kärkivarausten johdosta, mutta hiljaista on vielä pitänyt. Oilersin arpa oli kohdallaan tänäkin kesänä, kun se sai ensimmäisen varausvuoron ja sen myötä Connor McDavidin. Useille tulee mieleen 2000-luvulta kolme pelaajaa ylitse muiden, joista on meuhkattu varausvuotta edeltävä vuosi päivästä toiseen, Sidney Crosby, John Tavares ja juuri McDavid, joten odotukset eivät ole kovin pienet millään suunnalla McDavidia ja Oilersia kohtaan. McDavid ja nuorukaisen nykyinen asuintoveri Taylor Hall muodostavat ainakin paperilla todella vahvan kuuloisen kaksikon, jonka myötä Hallin uskoisi palaavan toissakauden kaltaisille pisteille.   Oilersissa ei ole nähty aikoihin huippumaalivahtia, mutta Cam Talbotin olettaisi olevan selvä askel parempaan. Talbot osoitti Rangersissa, että ei syytä huoleen, vaikka Henrik Lundqvist oli pitkän tovin sivussa. Helppo paikka Oilersin maalinsuulla seisominen ei ole tietenkään kenellekään ja esimerkiksi Devan Dubnyk syttyi aivan toiseen valoon Minnesota Wildin paidassa, mutta Talbot on jo osoittanut olevansa hyvän tason NHL-maalivahti.   Heikosta puolustuksesta se on totta kai ollut suuresti kiinni, etteivät maalivahdit ole Edmontonissa pelatessaan juhlineet päästetyissä maaleissa ja torjuntaprosenteissa. Oilers on pyrkinyt vahvistamaan puolustustaan parilla hankinnalla ja eritoten Andrej Sekeralla. Ei slovakialainen kaikissa joukkueissa olisi juuri minkäänlainen vahvistus, mutta öljykaupungissa on.   Hyökkäyksestä löytyy nyt siis peräti neljä ykkösvarausta, sekä Leon Draitaitl ja Jordan Eberle tähän lisättynä. Lauri Korpikoski ja Mark Letestu menevät hyvinä vahvistuksina kolmos-nelosketjuihin.   Arvio:   Kaikilla osa-alueille pieni parannus aiempaan. Connor McDavid voi pelata hurjankin kauden ja se varmasti näkyy Oilersin sijoituksessa. Ei kuitenkaan pudotuspeleihin.     Los Angeles Kings Perustettu: 1967 Stanley Cup -voitot: 2 Konferenssi: Läntinen / Western Divisioona: Tyynenmeren / Pacific Valmentaja: Darryl Sutter (CAN) Kapteeni: Dustin Brown (USA) Kausi 2014-2015: (40–27–15). Lännen 9:s.   Los Angeles Kingsista tuli ensimmäinen joukkue sitten Carolina Hurricanesin ja kevään 2007, jolloin hallitseva Stanley Cup -voittaja on viimeksi jäänyt pudotuspelien ulkopuolelle.   Uuteen kauteen valmistautumista ei ole helpottanut sekään, että viimeksi seuraa edustaneet Mike Richards, Jarret Stoll ja Vjatšeslav Voinov eivät ole olleet julkisuudessa erityisen mairittelevissa uutisissa. Voinovia uhkaa jopa Yhdysvalloista karkotus.   Kings muovasi maalivahtiosastoon pistäen ennätyksiä rikkoneen Martin Jonesin matkoihinsa ja ottamalla 27-vuotiaan Jhonas Enrothin hänen korvaajakseen. Paikasta Jonathan Quickin tuuraajaksi taistelee myös tryoutilla oleva Peter Budaj, jonka NHL-ura alkaa olla vääjäämättä loppusuoralla.   Aiempia mielenkiintoisempi muutos oli tietysti Milan Lucicin värvääminen. Bostonin leirissä tätä on ihmetelty, mutta Kingsin faneille kelpaa varmasti oikein hyvin. Floppikauden jälkeen on jotain muutettava kuitenkin. Reilu vuosi sitten Stanley Cupia ja Conn Smythe Trophya nostellut Justin Williams siirtyi Washington Capitalsiin. Lucic korvannee Williamsin jättämän aukon mallikkaasti.   Lucicin hankinnasta huolimatta ei Kings ole enää likimainkaan samantasoinen joukkue kuin Stanley Cup -vuosina. Hyökkäysosaston materiaali ei ole tarpeeksi laadukas hyvän kärjen jälkeen ja puolustuksen hankinta Christian Ehrhoff oli suuri pettymys jo viime kauden Penguinsissa.   Ehkäpä askel hyökkäysvoittoisempaan pelitapaan voisi tehdä terää Kingsille, mikäli Darryl Sutterilla on vain sisua muuttaa mitään. Quick on sen tason veskari, että hirveästi helppoja maaleja ei tule kauden aikana menemään, mutta kalifornialaisten täytyisi olla aiempaa merkittävästi tehokkaampia maalinteossa.   Arvio:   Kings on edelleen materiaaliltaan pudotuspelijoukkue, mutta se vaatii taas kerran asennoitumista runkosarjaan, vaikka päätyyn asti on menty heikommallakin runkosarjamenestyksellä.     San Jose Sharks Perustettu: 1991 Stanley Cup -voitot: - Konferenssi: Läntinen / Western Divisioona: Tyynenmeren / Pacific Valmentaja: Peter DeBoer (CAN) Kapteeni: Joe Pavelski (USA) Suomalaiset: (Joonas Donskoi) Kausi 2014-2015: (40–33–9). Lännen 12:s.   San Joséssa laitettiin pitkäaikainen valmentaja Todd McLellan uusien haasteiden pariin suureen pettymykseen päättyneen kauden jälkeen. Vuosi sitten Joe Thornton ja kumppanit kävivät mediassakin näkyvästi sotaa McLellanin kanssa ja pelaajat saivat kuulla kunniansa myös toimitusjohtaja Doug Wilsonilta. Kesä meni tällä kertaa rauhallisemmissa merkeissä ja ehkä Peter DeBoerin tulo tuo paljon hyvää mukanaan ja kanadalainen saa kauden mittaan myös aiemmin pahasti yskineen alivoiman toimimaan.   Yhdysvaltalainen Alex Stalock uhkasi seurasta lähteneen Antti Niemen asemaa ykkösvahtina ja nyt se paikka olisi otettavissa. Veskariosastoa vahvistettiin Martin Jonesilla, jolla on kaikki edellytykset ohittaa Stalock nokkimisjärjestyksessä ja näin jenkki saisi jatkaa siitä mihin edelliskausi jäi. Puhutaan hieman kysymysmerkkejä nostattavasta kaksikosta, jolla on siitä huolimatta saumat tulla yhdeksi liigan parhaista pareista jo alkavalla kaudella.   Sharksin puolustus oli nimivahva jo ennestään, mutta silti se vuoti välillä kuin seula. Matt Irwin ja konkari Scott Hannan eivät ole enää Sharksin omaisuutta, mutta  tuore hankinta Paul Martin tullee olemaan selkeä vahvistus. Nelikko Marc-Édouard Vlasic, Justin Braun, Paul Martin ja Brent Burns ei paperilla kalpene monen muun joukkueen rinnalla.   Hyökkäystään Sharks ei ole sotkenut, vaan samat konkarit täyttävät edelleen ketjut Tomas Hertlilla, Logan Couturella ja Tommy Wingelsilla täydennettyinä. Veteraani-ikää lähestyvä taistelija Joel Ward siirtyi pääkaupungista Sharksiin kolmen vuoden sopimuksella.   Suomalaisia kiinnostaa tietysti Joonas Donskoin otteet. Donskoi onkin aloittanut sen verran lupaavan oloisesti Sharksin nuorten harjoitusotteluissa, että murtautuminen myöhemmin NHL-miehistöön tai varsinkaan ajoittaiset esiintymiset ylhäällä ei olisi suurikaan ihme.   Arvio:   Paljon parempaa luvassa. DeBoerilla on käsissään aivan toisenlainen pelaajisto, mitä viimeisimpänä Devils-vuotena.     Vancouver Canucks Perustettu: 1945 (NHL:ssä 1970-) Stanley Cup -voitot: - Konferenssi: Läntinen / Western Divisioona: Tyynenmeren / Pacific Valmentaja: Willie Desjardins (CAN) Kapteeni: Henrik Sedin (SWE) Kausi 2014-2015: (48-29-5). Lännen 5:s. Hävisi pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Calgary Flamesille.   Canucks selvitti tiensä pdotuspeleihin kovasta divisioonastaan nyt toisen kerran peräkkäin niitä edeltävän floppikauden jälkeen, mutta matka jäi tällä kertaa ensimmäiselle kierrokselle, kun yksi kauden positiivisimmista yllättäjistä Calgary Flames vei sarjan voitoin 4-2.   35-vuotias Ryan Miller aloittaa toisen kautensa Canucksin maalilla ja tällä kertaa entistä selvempänä ykkösmaalivahtina, kun Eddie Läck siirtyi Hurricanesiin ja nyt kakkosmaalivahdiksi sovitettaisiin toista ruotsalaista, Jacob Markströmia. Markströmilla on alla hyvä kausi farmissa, mutta NHL-ura ei ole lähtenyt vielä kunnolla käyntiin ja suuresti epäilen, että lähteekö se koskaan.   Puolustus oli paperilla vahva menneellä kaudella, mutta mitään täydellistä onnistumista sieltä ei tullut vaan ennemminkin alisuorittamista. Tähän reagoitiin niinkin »viisalla» siirrolla, kuin Kevin Bieksasta luopumisella ja hankkimalla ehkä juuri ja juuri kolmospariin istuvan Matt Bartkowskin. Alex Edler, Chris Tanev ja Luca Sbisa on melko helppo sijoittaa paikoilleen, mutta joku pakkipareista tulee olemaan todennäköisesti aika köykäinen.   Hyöykkäyskin oli enemmän kärsivänä osapuolena, kun Zack Kassian ja Nick Bonino saivat lähteä. Molemmille olisi voinut kuvitella paikan kärkiketjuista. Tulopuolella olivat mm. Brandonit - Prust ja Sutter, joista jälkimmäinen vie Canucksin palkoista 3 300 000 $, joka kuulostaa selvästi liialta.   Vuoden takainen Radim Vrbatan hankinta oli todella onnistunut liike, mutta nyt voidaan hieman kummastella Canucksin touhuja. Esimerkiski Brad Richardsonin luopumisen ymmärtää, mutta muuten tuntuu, että porukkaa on laitettu vain laittamisen ilosta pihalle ja mitään järkevää ei ole saatu tilalle. Ei tämä miltään järkevältä uudelleenrakentamiselta näytä, joka voisi olla paikallaan.   Arvio:   Pudotuspelipaikka hilkulla. Mielenkiintoista verrata kanadalaisiin yllättäjiin Flamesiin ja Senatorsiin. Kamppailee ennakkoon Kingsin ja Flamesin kanssa viimeisestä suorasta jatkopaikasta, mutta ainesta löytyy olla myös NHL:n suurin floppi alkavalla kaudella.  

Arvio divisioonan sijoituksista

 
  1. Anaheim Ducks
  2. San Jose Sharks
  3. Calgary Flames
  4. Los Angeles Kings
  5. Vancouver Canucks
  6. Edmonton Oilers
  7. Arizona Coyotes

Sinun täytyy kirjautua kommentoidaksesi. Kirjaudu